Vuosikymmenet olemme saaneet nauttia elokuvien, tv-sarjojen ja kirjallisuuden maalaamista tulevaisuuden visioista. Tieteisfiktio on luonut maailmoja, joista kertoviin tarinoihin olemme voineet heittäytyä pakoon harmaasta arjesta. Kuten tiedämme, enää ne eivät ole vain tarinoita vaan voimme todeta, että tulevaisuus on täällä.
Viime vuosikymmenen hurja teknologinen kehitys on vienyt sivilisaatiotamme eteenpäin suurin harppauksin. Nyt 2020-luvulla olemme päässeet vihdoin pisteeseen, jossa aidosti seuraavan askeleen ottaminen on historiamme merkittävin. Teknologia on oppiva, se osaa reagoida, se osaa tuottaa omaa sisältöä. Tekoäly on rantautunut osaksi toimintamallejamme.
Tiedon ja uudistuvan teknologian tarjoamat mahdollisuudet tehostavat toimintaamme, tuottavat kustannussäästöjä sekä parantavat palveluiden tarjontaa, saatavuutta, laatua sekä asiakaskokemusta. Tekoäly ja kehittynyt robotiikka muodostavat selkärankaa, jonka avulla koneet, laitteet, sovellukset ja järjestelmät toimivat entistä suorituskykyisemmin. Tekoäly mahdollistaa myös entistä kyvykkäämmän autonomisuuden.
Tekoälyä on olemassa hyvin monitasoista kuluttajasovelluksista aina tuotantotasoisiin teollisuuden ja tutkimuksen prosesseihin saakka. Kuluttajatasolla se on ollut käytössämme jo viime vuosikymmenen esimerkiksi integroituna puhelimiin ja ohjelmistoihin. Tekoäly on ollut osana arkeamme Google-hakukoneen moottorina tai esimerkiksi Applen puhelimista tutun Siri-avustajan muodossa. Lisäksi suoratoistopalvelujen suositusjärjestelmät perustuvat tekoälyyn.
Viime aikoina paljon keskustelua ovat herättäneet niin sanotut generatiiviset tekoälyt kuten ChatGPT sekä luovaa visualisointikuvaa tuottavat sovellukset kuten Midjourney sekä Stable Diffusion. ChatGPT on lyhyesti kuvailtuna algoritmiin pohjautuva botti, joka etsii tietoa verkosta ja kokoaa niistä vastauksia sille esitettyihin kysymyksiin. Botin kanssa voi myös keskustella tai pyytää sitä tuottamaan tekstiä. Koulutuksen ja oppimisen näkökulmasta ajateltuna ChatGPT herättää paljon kysymyksiä. Toisaalta se nähdään vahvana työn tuottavuutta tehostavana työkaluna esimerkiksi markkinointiviestinnässä.
Visualisoinnin, muotoilun sekä digitaalisen taiteen tuottamisen tukena tekoäly on loistava lisä osaksi suunnittelijan työkalupakkia. Tekoälyllä voidaan luoda niin kuvaa kuin animaatiotakin. Lisäksi se voidaan integroida osaksi suunnitteluohjelmistojen ja prosessien työnkulkua, joka uudistaa ammattimaisen sisällöntuotannon. Aikaisemmin visualisointikuvien rakentaminen koostui itse tuotetuista valokuvista, 3D-malleista sekä kuvapankkien materiaaleista, mutta nyt tekoäly tuo uuden ulottuvuuden rajattomalla luovuudellaan. Toki on tärkeää muistaa, jotta työ olisi harkittua, on tekijän itse istuttava kuskin paikalla. Voidaan todeta, että tekoäly luovassa tuotannossa on erinomainen renki, mutta huono isäntä. Tekoälyä tulee käskyttää oikein ja harkitusti eli niin sanotusti ”promptata”.
”Prompti” eli kehote on lyhyt kuvaileva teksti, joka syötetään tekoälylle ja tämä tuottaa tekstin kuvaksi. Kehotteet voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia ja näin ollen vain mielikuvitus on rajana. Kehotteessa kuvaillaan aiheen visuaaliset elementit, kuvituksen tyyli, värit, tunnelma ja niin edelleen. Tekoälylle voi myös syöttää tekstin lisäksi kuvia ohjeeksi ja tätä kautta opettaa sitä tuottamaan haluttua lopputulosta vastaavaa materiaalia. Harjoittelun kautta tekniikka integroituu saumattomasti osaksi ammattimaista kuvallista tuotantoa luoden loputtomat mahdollisuudet esimerkiksi yritysten brändin visuaalisen ilmeen kehittämisessä.
Suunnittelijan työkalupakkiin integroituvien tekoälypohjaisten työkalujen laadullinen kehitys on viimeisen parin vuoden aikana ollut hurjaa. Esimerkiksi Adoben ohjelmistokokonaisuus tulee kokemaan mullistavia uudistuksia nimenomaan tuotannollista työtä tehostavien ominaisuuksien ansiosta, kun nyt beta vaiheessa oleva Firefly-tekoäly ja sitä hyödyntävät työkalut saadaan valmiina käyttöön. Elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja.
Jaakko Laukkanen
TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu
