Syö – älä tuhlaa

Hävikkimittari. Kuva: Niina Kvist

Kestävän kehityksen tarkoitus on turvata hyvä tulevaisuus tuleville sukupolville. Kyseessä ei ole hokkuspokkustemput, vaan arjen valinnat.

Kestävään kehitykseen kuuluvat: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja inhimillinen kestävyys.

Hyvä esimerkki ekologisen kestävän kehityksen harjoittelusta on konkretisoida, miten paljon jokainen meistä hukkaa syömäkelpoista ruokaa päivittäin, puhutaan siis ruokahävikistä.

Jokainen suomalainen heittää syötävää ruokaa menemään keskimäärin 20-25 kiloa eli noin 125 euron verran vuodessa. Yhteensä noin 500 miljoonan euron edestä. Maailman mittakaavassa puhutaan jopa 1000 miljardista dollarista, kun samaan aikaan lähes 700 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä.

Teidän, että tällainen vastakkainasettelu on raflaavaa. Nälänhädän syyt ovat syvällä mm. historiassa, sodissa, politiikassa ja ilmastonmuutoksessa.

Nykynuoriin ei enää pure samat uhkaukset, jos ruoka ei maistu, kuten ikäpolvellani. Huonosti syöviä lapsia ja nuoria syyllistettiin Biafran nälänhädän lapsilla. Nälkiintyneiden lasten kuvia nähdessään, ruoka maistui entistä huonommin.

Positiivinen tapa kasvattaa lapsia ja nuoria arvostamaan ruokaa on vuosittainen, valtakunnallinen hävikkiviikko.

Hävikkiviikolla muistutetaan, että ruoka on liian hyvää hukattavaksi. Kuopiossa järjestettiin syksyllä Servican, Jätekukon, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin yhteistyönä koulukampanja.

Savonian ns. hävikkilähettiläsopiskelijat järjestivät 5. – 6. luokkalaisille tapahtuman, jossa mietittiin yhdessä ruokahävikin pienentämistä. Mukana oli 12 Kuopion koulua.

Opiskelijoiden mukaan oppilaat kyllä tiesivät aika hyvin ruokahävikistä, haasteena oli tehdä hävikin vähentämisestä arkipäivää eli valintoja joka aterialla tai jopa ruokaostoksilla.

Koulujen keittiöissä seurattiin viikoittain ruokahävikin syntymistä ja toteutuneita määriä kirjattiin seurantataulukoihin. Hävikkimittareita oli käytössä koulujen ruokaloiden seinällä. Mittari kertoi oppilaille päivittäin, kuinka paljon biojätettä oli syntynyt.

Teemana oli ruokahävikin ilmastovaikutukset. On arvioitu, että kaikesta kulutuksen ympäristökuormasta kolmannes syntyy ruuasta. Kuusi prosenttia ostetusta ruuasta päätyy syömäkelpoisena roskiin. Niin myös joka kymmenes vihannes tai hedelmä.

EU:ssa, Suomessa ja Kuopiossa on asetettu tavoitteeksi puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Tee sinäkin kestäviä arjen valintoja.

Kaija Sääski

yrityspalvelujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Business Center Pohjois-Savo

Jätä kommentti

*