TAIDE ON TYÖTÄ

Kuopio Tanssii ja Soi on työllistänyt jo 50 vuotta taiteen ammattilaisia ja nousevia tähtiä. Kuvassa Compagnie Didier Théron.

…ja palkan maksaa taiteilija itse. Viime vuoden lopulla julkaisi Opetus- ja kulttuuriministeriö ”Taide- ja taiteilijapolitiikka”-ohjelman. Sen kärkiviesteinä olivat taiteen saaminen yhteiskunnan ytimeen, taiteen strategisen rahoituksen kasvattaminen ja roolimuutos apurahataiteilijasta taiteen palkkatyöläiseksi.

Hankkeen moottorina on Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen, joka toimi aiemmin Taideyliopiston apulaisrehtorina. Erityisesti Tuovinen on nostanut framille taiteilijan aseman palkkatyöläisenä. Uuden politiikkaohjelman teeseissä lukeekin, että ”taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava”.

Ohjelmapaperi esittää selvitettäväksi nykyisen taiteilija-apurahasysteemin muuttamista rahoitukseksi, jossa taiteen tekeminen tapahtuu työsuhteessa. ”Minusta koko apuraha-sanaa ei pitäisi käyttää” hän totesi Kuopio Tanssii ja Soin viime viikkoisessa Taiteilijat äänessä –seminaarissa.

Esille on nostettu myös se, että taiteilijoihin tehtyä investointia kannattaisi hyödyntää paljon enemmän yhteiskunnan eri alueilla. Taiteen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta hyviä esimerkkejä ovat taiteilijoiden ammatillinen erityisosaamainen liitettynä vaikkapa sosiaali- ja terveyspalveluihin tai organisaatioiden kehittämisprosesseihin ja strategiatyöhön.

Monet taiteilijat tekevät jo nyt hyvin yrittäjämäisesti työtä, vaikka he eivät mielläkään itseään yrittäjiksi. Ehkä osaltaan sitä selittää se, että tulot voivat tulla useasta eri lähteestä, mutta varmasti asenteissakin tarvitaan uudistumista.

No kevät toi meille uuden eduskunnan ja hallituksen. Rinteen hallitusohjelmassa on korostettu luovan talouden kansantaloudellista merkitystä. Ei uusi asia, mutta hyvä, että siihen kiinnitetään voimakkaammin huomiota. Oletan, että siihen löytyy myös resurssit.

Ohjelmassa todetaan, että yhä suurempi osa kansantaloudesta syntyy aineettomista sisällöistä. Tällaisia ovat muun muassa peliteollisuus, arkkitehtuuri, muotoilu, markkinointiviestintä, festivaalit, galleriatoiminta tai kulttuuriset hyvinvointipalvelut.

Luova sektori kattaa laajasti monia ammattialoja ja siitä syystä sillä on myös paljon hyödyntämispotentiaalia. Pohjois-Savossa on noin 800 y-tunnuksellista toimijaa. Olemme hankkeessamme haastatelleen maakunnan yrityksiä ja yksi yhteinen viesti nousee ylitse kaiken: mistä ne tekijät ja palvelut löytyvät?

Tilanne on korjattava, mutta siihen tarvitaan yhteisesti tehtyjä isompia vetoja. Ensin täytyy kuitenkin tarjonnan oltava kunnossa ja sitä työtä jatkamme taas syksystä alkaen. Konkreettisia steppejä otetaan myös kasvun ja kansainvälistymisen suuntiin, luovien alojen yritysneuvontaan ja aloittavien yritysten tukemiseen yhdessä Business Center-hankkeen kanssa.

Lopuksi vielä politiikkaohjelmiin. Jotta niitä luovan talouden vaikutuksia oikeasti syntyy, tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita luovan sektorin työllisyyden ja yrittäjyyden kasvattamiseksi. Toivottavasti nykyinen hallitus vihdoin vahvistaa rahoituksen Creative Business Finlandin perustamiseen tarkoituksena tukea pienten yritysten kasvua. Toinen esitys koskettaa luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston perustamista.

Pohjois-Savoon on juuri perustettu start upeja tukeva rahasto. Lupaava veto sekin!

 

Raisa Leinonen

Projektipäällikkö | Savonia-amk

LUOVA VETO! Luovat alat Pohjois-Savon kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantajina

Jätä kommentti

*