Hiihtoloman hiljaisina hetkinä putkahti mieleen asioita, joita voi tulla mieleen vain pitkään ammattikorkeakoulujen kehitystä seuranneelle. Ne ovat asioita, joita jonnet ei muista. Tiedättehän tuon sanonnan, joka sisältää nostalgiaa ja läpällä hyväntahtoisesti kiusoittelee nuorempia henkilöitä, jotka ovat poissa kartalta jonkin aiemmin tapahtuneen suhteen.
Tässä muutamia mielessä pyörineitä boomer-ihmisen työelämään liittyviä muisteluksia.
Liitutaulusta loikka nettiin ja nyt tekoälyyn
Jonnet ei muista, kun internet tuli. Sitä kehitettiin 1980-luvulla, ja Suomeen se tuli vuosikymmenen lopulla. Läpimurto tapahtui 1995, jolloin sen kaupallinen potentiaali alkoi houkutella mainostajia.
Muistan, kuinka yhdessä 1990-luvun alun opettajainkokouksessa teknologian opettaja meni oman puheenvuoronsa kohdalla vihreälle liitutaululle ja piirsi sinne valkoisella liidulla kolme kaksois-v:tä. Hän kertoi, että tämmöinen WWW tulee, pankaa lyhenne mieleen.
Muistan hämmennyksen, kun yksinkertaisilla aivoilla yritti hahmottaa, mitä tuo kolmen kirjaimen tuleminen tarkoittaisi. Jälkikäteen voi sanoa, että se on tarkoittanut paljon: internet on mullistanut koulutuksen tuomalla jatkuvasti kasvavan ja jo nyt megalomaanisen tietomäärän kaikkien käyttöön, kaikista vaikutuksista yhden mainitakseni.
Tänään – melko tarkalleen kolmekymmentä vuotta myöhemmin – keskustelemme tekoälyn tulemisesta. Nyt ei tarvita liitutaulua, jonne Chat-GPT kirjoitetaan, vaan sen mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan joukolla sähköisissä medioissa. Korkeakoulut miettivät kuumeisesti suhtautumistaan siihen. Helppo on ennustaa, että tekoäly tulee muuttamaan korkeakoulutusta. Aika näyttää, miten paljon ja mihin suuntaan.
Bolognasta Pohjois-Savoon, reppujen kautta laatumaaliin
Jonnet ei muista myöskään, mitä ovat olleet Bolognan prosessi, saati Q2 ja Serpa. No, 1990-luvun lopussa tehtiin Bolognassa päätös eurooppalaisesta korkeakoulualueesta. Tuon Bolognan prosessiksi kutsutun kehittämisen myötä kunkin maan piti valita, miten osoittaa korkeakoulutuksensa laadukkuus eurooppalaisissa yhteistyöverkostoissa. Suomi valitsi kuuden vuoden välein tehtävät laatuauditoinnit. (Samassa Bolognan prosessissa opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi noin 2005, mutta ei siitä tässä yhteydessä sen enempää.)
Silloinen Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu tormasi ensimmäisten joukossa auditointiprosessiin vuonna 2006. Sitä varten tarvittiin tietenkin laatukäsikirja, ja käyttöön otettiin Q2. Se oli sähköinen ympäristö, jonne kuvattiin ammattikorkeakoulun yhteiset menettelyt ja prosessit.
Tässä kohtaa pitää muistaa, että ammattikorkeakoulu oli aloittanut toimintansa 1992, ja uusia yksiköitä oli tullut mukaan vielä 1999, joten prosessien ja toimintojen yhtenäistäminen oli pahasti vaiheessa. Siksipä Q2:een kuvattiin ensin, miten ammattikorkeakoulutasolla toimitaan, ja sen rinnalla oli Näin meillä -taso, jonne kuvattiin, miten kussakin yksikössä kuitenkin toimitaan yhteisesti sovituista menettelyistä huolimatta.
Kuten arvata saattaa, auditoinnista tuli reput. Uusinta-auditoinnin jälkeisistä auditoinneista on kyllä päästy läpi kehusanoin, viimeksi vuoden 2022 auditoinnissa jopa niin hyvin, että kilvoittelimme Excellence-laatuleimasta, jonka voi saada vain yksi korkeakoulu vuodessa.
Niin, se mainittu Serpa. Se oli Q2:n jälkeen seuraava laatuympäristö. Serpa tarkoittaa eritysesti Himalajan vuoristoalueen opasta, ja sähköisen serpan pitikin johdattaa Savonia turvallisesti laatumaaliin. Serpastakin on jo luovuttu, kun olemme huomanneet, että yksinkertainen on kaunista. Nykyisellään Savoniassa toiminnanohjausjärjestelmä toimii laatujärjestelmänä, ja henkilöstön intra on sen konkreettinen ilmentymä ja dokumenttiympäristö.
Omatekemää paikattiin, kunnes lopulta päädyttiin korkeakoulujen yhteiseen
Jonnet ei muista Symsiä, ei. Minullakin on siitä enää hämäriä muistikuvia. Vanhoja muistioita selatessani huomasin, että helmikuussa 2001 on Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa keskusteltu opiskelijahallintojärjestelmän hankkimisesta. Päätöstä ei ollut tuolloin vielä tehty.
Kas, sen jälkeen astui kuvaan Symsi (=System for Managing Student Information). Se oli tekniikan yksikön omatekemä opiskelijahallintojärjestelmä, jota kohenneltiin monet vuodet vastaamaan aina uusia tarpeita. Lopulta tietohallintopäällikkö kuvaili tilannetta, että järjestelmässä on paikka paikan päällä. Jottain tarttis tehdä!
Rispaantuneen Symsin jälkeen opiskelijahallintajärjestelmää on vaihdettu jo kahdesti. Ensin oli käytössä Primus-Wilma-Kurre useita vuosia. Ja noin vuosi sitten Savoniassa otettiin käyttöön Peppi-järjestelmä, joka on yhteinen kaikille Suomen ammattikorkeakouluille ja muutamille yliopistoillekin.
Silmät, korvat ja tuntosarvet maailmaan
Jonnet ei muista, mitä ovat olleet TEP ja MAP. Tointaako muistaakaan? Nyt eletään nimittäin jatkuvan oppimisen (JO) aikakautta. Jatkuva oppiminen on käsitteenä vallannut korkeakoulut, ja se juontaa juurensa nykyisestä hallitusohjelmasta. Jatkuva oppiminen kantaa huolta suomalaisten työikäisten osaamisen päivittämisestä ja kehittämisestä.
Sitä samaa tekivät aiemmin TEP = Työelämäpalvelut ja MAP = Maksullinen palvelutoiminta. Niitä luonnehdittiin aikoinaan korkeakoulun silmiksi, korviksi ja tuntosarviksi ympäröivään yhteiskuntaan ja työelämään. Nuo aistinelimet lienevät tarpeellisia vieläkin korkeakoulun perustehtävien hoidossa.
Pitää kuitenkin muistaa, että entinen MAP ei ole kokonaan jatkuvan oppimisen toimintaa. Savonialla on myös nykyisin maksullista palvelutoimintaa, joka sijaitsee Savonia yrityksille -brändin alla, sen LAB-toimintana. Jos joku pysyi mukana tässä nimi-, käsite- ja lyhennehurlumheissä, saa huutaa hep!
Jonnet muuttuvat aikanaan boomereiksi
Joskus huomaa miettivänsä, olivatko asiat aiemmin paremmin. Tuskinpa, sillä kehitys kehittyy. Kovin monta järjestelmää, organisaatiomuutosta ja lyhyen aikaa elänyttä lyhennettä on joka tapauksessa jäänyt vuosien varrelle. Pöly on jo hellävaraisesti laskeutunut useimpien ylle.
Ihan samoin mitä ilmeisimmin käy monille nyt pinnalla oleville kehittämismelskeille, joita nykyiset jonnet tulevina boomereina vuosikymmenten päästä muistelevat. Elämässä aina käy niin.
Marja Kopeli
koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen
Savonia-ammattikorkeakoulu
