Teknologiamöröt pois nuoret naiset!

Kuva: Jaakko Laukkanen / Savonia

Vain viidennes teknologia-alalla työskentelevistä on naisia. Kauppalehden julkaisemassa artikkelissa (10.3.2019) Microsoft väittää, että vain joka viides osaa edes nimetä naisen, joka työskentelee teknologia-alalla.

Pistää miettimään, mitä oikeastaan ymmärrämme teknologia-ala sanalla. Teknologia-ala työllistää välittömästi ja välillisesti kuitenkin 30 % suomalaisista ja teknologiateollisuuden yritykset vastaavat yli puolesta Suomen viennistä  ja 70 % elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista (Teknologiateollisuus 2018). Melkoinen osuus siis.

Viime aikoina mediassakin on näkynyt erilaisia kampanjoita ja kirjoituksia siitä, miten naisia saataisiin enemmän kiinnostumaan teknologia-alasta. Aihe on ollut esillä aikaisemminkin ja on tärkeä, varsinkin kun teknologia-alalla on puute osaavista työntekijöistä. Naisten tämän hetkinen vähäinen osuus voisi kasvaessaan tuoda muutosta työntekijätarpeeseen. Mistä naisten pieni osuus teknologiatyössä sitten johtuu?

Teknologiateollisuuden artikkelissa Nuoret puhuvat: teknologia on viihdettä, mutta myös ratkaisuja maailman ongelmiin (2019) kerrotaan, että kyselytutkimuksessa tyttöjen vastauksissa nousi esiin mm. kokemus siitä, etteivät he ymmärrä tai osaa käyttää teknologiaa.

Tämä on hassua, koska päivittäin kaikki me olemme yhä enemmän tekemissä teknisten laitteiden kanssa. Laitteet ovat yksi teknologian ulottuvuus. Lisäksi ala tarjoaa paljon muutakin.

Harva nuori tiedostaa, että teknologia-ala tarvitsee teknisen ymmärryksen lisäksi myös reagointikykyä, ketteryyttä, joustavuutta, innovaatioita, johtamistaitoja, tarkkuutta, yhteistyökykyä, nopeita hoksottimia, rentoa asennetta ja yhdessä tekemisen riemua, luovaa ajattelua unohtamatta. Ja tässä vai osa ominaisuuksista ja osaamisesta. Teknologia-ala ei ole vain yksi tehtävä, vaan tarjoaa hyvin laajasti erilaisia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi nyt tiedostetaan hyvin, että ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tärkeitä, mutta ei sitä, että monet näihinkin liittyvät ratkaisut tarvitsevat teknologiaa ympärilleen. Kyse on siis siitä, miten kerromme asioita, minkälaisen kuvan tuomme eri aloista esille ja miten näemme eri alat päivittäisessä elämässämme.

Teknologiateollisuus ei kokonaisuudessaan välttämättä näy vahvana trendivaikuttajana nuorten keskuudessa. Työmahdollisuutena teknologia-alaa on vaikea huomata katukuvasta. Poliisi, opettaja ja vaikka nykyään bloggaajakin ovat helppo mieltää ammateiksi, mutta esim. innovaatioasiantuntijan tai hitsauskoordinoijan työnkuvat jäävät hyvin vaikeasti huomattavaksi.

Teknologiateollisuuden artikkelissa Tervetuloa teknologia-alalle, naiset! (2018) kerrotaan, että teknologiayritykset tarvitsevat yhä monipuolisempaa osaamista ja ajattelua. Naisten osaamisen kerrotaan olevan yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä. TEK:n tutkimuksen (2015) mukaan DI-tutkinnon suorittaneista naisten osuus on selvästi miehiä pienempi teollisuudessa, mutta yliopistoissa, valtion tehtävissä tai kuntasektorilla DI-naisia on taas miehiä enemmän.

Hukkaavatko yritykset tässä ison potentiaalin vastata osaajapulaan ja hyödyntää monenlaisia ominaisuuksia ja taitoja, mitä naiset voivat tuoda teknologia-alalle?

Kuva: Jaakko Laukkanen / Savonia

Viime aikojen uutisoinnit kone- ja metalliteollisuuden työvoimapulasta eivät ole ihan turhia huolia. Teknologiateollisuuden selvityksen (2016) mukaan teknologiayritykset tarvitsevat yli 53 000 uutta osaajaa lisää vuoteen 2021 mennessä. 60 % tästä käsittää korkeakoulututkinnon suorittaneita ja 40 % ammatillisen tutkinnon suorittaneita osaajia.

Kone- ja metallialalla tarve on suurin, 46 % uusien osaajien tarpeesta. Kone- ja metalliteollisuus käsittää isoimman osan, n. 40 % teknologiateollisuudesta ja työntekijätarve näkyy lähes jokaisessa, myös pohjoissavolaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä.

Ehkä ”perinteinen metalliteollisuus” -mielikuva ei houkuttele nuoria hakeutumaan alalle. Silloin kuitenkin unohdetaan teknologian kehitys. Useissa kone- ja metalliteollisuuden yrityksissä työskennellään modernin ja älykkään teknologian kanssa päivittäin. Automaatiotason lisääminen ei kuitenkaan suoraan poista tarvetta uusista työntekijöistä, vaan muuttaa osaamisen tarvetta.

Minulta usein kysytään, miten nuoria naisia saisi kiinnostumaan teknologia-alasta. Olen tullut siihen tulokseen, ettei siihen ole oikeaa vastausta. Mielikuvat rakennetaan arjessa; vanhemmat, opot, erilaiset tarinat ja miten teknologia näkyy nuorille, ovat tärkeitä rakentamaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea ison osan työmarkkinoista käsittävä teknologia-ala voi tarjota.

Toivotaan, että teknologiakipinä näkyy nuorten, niin naisten kuin miesten, valinnoissa tulevaisuudessa entistä vahvemmin ja teknologiateollisuuden yritykset taas hyödyntävät osaamista laajasti nykyisissä ja uusissa tehtävissä.

Teknologian kehityksestä huolimatta rekrytoinnissa ”ihminen ihmiselle”-viestintä taitaa kuitenkin vielä olla paras keino osaamisen tunnistamiseen. Amazon:in rekrytointiin kehitetty tekoäly nimittäin huomasi nopeasti miesvaltaisen alan ja piti ainoastaan miehiä parhaimpina vaihtoehtoina työtehtäviin. Tekoäly blokkasi kaikki naiset pois hakijoista ja myös ne miehet, joiden hakemuksessa oli jotakin naisiin viittaavaa, esimerkiksi toimineet naisten valmentajana tms. Robotiikkakaan ei siis ole vielä valmis.

Ei pidetä teknologia-alaa mörkönä, vaan tunnustellaan sitä uteliaana monenlaisten mahdollisuuksien maailmaan. Jos haluat tutustua kampanjoihin, niin muun muassa Teknologiateollisuuden Women in Tech -verkosto, MyTech-ohjelma samoin kuin TeknologiaTiistai ovat levittämässä teknologia-alan innostavia kuulumisia ja viime vuonna Kuopiossa lanseerattiin myös Tyttöjen tekno -tapahtuma, mikä järjestetään tänä vuonna uudelleen. Kerrothan, jos sinulla on toiveita tai ideoita, mitä tapahtuma voisi sisältää.

Tyttöjen tekno -tapahtuma 2018. Kuva: Jenni Toivanen

Jenni Toivanen

Tutkimuspäällikkö, TkT, Savonia

Jätä kommentti

*