Teollisuuden hiilijalkakäsi

Kuvaaja: Marc Sabat

Ympäristöasiat puhututtavat monia yrityksiä ja vaikka iso osa teknologiayrityksistä ovat jo pitkään tehneet työtä ympäristöasioiden hyväksi, on tämän päivän haasteena ja tavoitteena tehdä isoja askeleita yhteisten ilmasto- ja ympäristötavoitteiden eteen.

Teknologiateollisuus käsittää hyvin erilaisia yrityksiä, joten myös esimerkiksi päästöt ja ilmastovaikutukset yleensä vaihtelevat paljon. Suomen hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 vaatii kuitenkin kaikkien toimialojen panostusta yhteiseen tavoitteeseen. Teknologiateollisuudella on esimerkiksi merkittävä osa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Teknologiateollisuus on sitoutunut hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen ja on julkaissut vähähiilisyystiekartan. Tavoitteena on mm. yritysten suorien päästöjen vähentäminen merkittävästi, vuoteen 2035 mennessä 38 % ja vuoteen 2050 mennessä 80 %. Tavoitteet koskettavat mm. energia- ja materiaalitehokkuuden parantamista, digitaalisten ratkaisujen entistä parempaa hyödyntämistä ja kehittämistä, prosessien ja toimintojen sähköistämistä sekä akkuteknologian, tekoälyn, 5G:n, älykkäiden automaatioratkaisuiden, ohjausjärjestelmien ja robotiikan hyödyntämistä.

Teknologiateollisuuden suurimmat päästöt tulevat metallien jalostamisesta ja metallimalmien louhinnasta. Terästehtaat ja metallin jalostus vievät paljon energiaa ja päästöjä syntyy, mutta vastuullisesti toimivat tehtaat ovat jo nyt ottaneet suuria harppauksia päästöjen vähentämisessä, kierrätyksessä, energiatehokkuudessa jne. Useat teknologiset ratkaisut, myös ne, joilla vähennetään negatiivisia ilmastovaikutuksia, valmistetaan teräksestä. Teräs on maailman kierrätetyin materiaali, mitä kierrätetään enemmän kuin muita kierrätettäviä materiaaleja yhteensä. Myös esim. kaikesta tuotetusta alumiinista 75 % on edelleen käytössä.

Isona teollisuuden alana sen vaikutuksetkin ovat suuria. Tehtailla on siis myös iso osa teknologiateollisuuden yhteisten tavoitteiden edistämisessä ja saavuttamisessa. Suomessa meillä on innovatiivista ratkaisuja ja täällä kehitetään jo hyvää vauhtia hiilivapaata terästuotantoa sekä toimitaan Euroopan suurimpana kierrätyslaitoksena.

Hiilijalanjälki kertoo esim. tuotteen, prosessin tai organisaation ilmastovaikutuksen. Kädenjälki taas kertoo, miten paljon toiminnalla pystytään lisäämään hyvää. Teknologia-ala tuottaa isoja innovaatioita ja ratkaisuja moneen globaaliin haasteeseen ja alan kädenjälki eli päästöjä vähentävä vaikutus, on usein sen jalanjälkeä eli päästöjä suurempi. Teknologiateollisuudella onkin potentiaalia moninkertaistaa positiivinen vaikutus ympäristöön. Usein keskitytään vain tarkastelemaan tuotettuja päästöjä tai sitä, miten paljon tai miten päästöjä vähennetään. Toki, kaikki nämä yhdessä muodostavat kokonaiskuvan.

Vähähiilisyys voi tuoda paljon uusia innovaatioita, liiketoimintaa ja vientituotteita Suomelle. Korkean teknologian maana tämä on mahdollisuus vaikuttaa isoihin asioihin ja lisätä Suomen vientiä merkittävästi. Teknologialla ja sen kehityksellä voidaan vastata globaaleihin haasteisin, joten on syytä keskittyä ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen, pilotointiin ja testaukseen sekä kaupallistamisen ja myynnin ja viennin edistämiseen.

Esimerkiksi, teollisuuden sähköistyminen voi tarkoittaa Teknologiateollisuuden tiekarttatyössä tehtyjen päätelmien mukaan jopa 100 % kasvua sähkön kulutuksessa ja tämä taas vaatii isoja investointeja infran rakentamiseen, mutta myös isoa panostusta teknologian tutkimus- ja kehittämistyöhön.

Elämme positiivisuus-sanan aikaa, joten puhumme myös nettopositiivisuudesta. Tämä tarkoittaa, että yritykset aiheuttavat ilmastolle nettona enemmän hyvää kuin pahaa, ts. hiilikädenjälki on hiilijalanjälkeä suurempi. VTT ja LUT-yliopisto ovat kehittäneet menetelmän ja oppaan hiilikädenjäljen arviointiin, mitä on sittemmin päivitetty arvioimaan ympäristökädenjälkeä. Voit käydä kurkkaamassa oppaita handprint.fi-sivulta. Teknologiateollisuuden yritysten käyttöön on myös suunniteltu Climpactor-laskuri, millä voi selvittää ja tarkastella hiilijalanjälkeä ja hiilikädenjälkeä. Tämä voi auttaa suunnittelemaan tulevaa, miten ilmastovaikutuksia voisi yrityksessä huomioida paremmin. Oletko jo käynyt laskemassa?

Lisätietoa:

Teknologiateollisuuden tiekartta

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja: Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista

Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu