Tulevaisuuden visio – taidetta terveysalan koulutukseen

Kuva: Salla Seppänen

WHO:n julkaisema raportti “What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review” perustuu yli 900 tutkimusjulkaisuun. Raportissa tarkastellaan laajasti taiteen ja kulttuurin yhteyksiä ja vaikutusta terveyteen, niin terveyden edistämisen, sairauden hoidon ja omahoidon kuin parantumattoman sairauden eli palliatiivisen hoidon näkökulmasta. Kulttuuri ja taide nostetaan lääketieteen rinnalle, kun tarkastellaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Vaikka WHO:n määritelmä terveydestä vuodelta 1948 jo korosti, että terveys on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia – eikä pelkästään sairauden ja heikkouden puuttumista, on kulttuurin ja taiteen merkitys terveyden ja sairauden hoidossa jäänyt vähäiseksi. Elintapavalinnat oman terveyden edistämisessä ja sairauden hoidossa tiedetään avaintekijöiksi. Mutta entäpä jos painonhallinnassa saavutetaankin hyviä, pysyviä tuloksia tanssin avulla. WHO:n raportti korostaa sitä, että ihminen voi myös kulttuurin ja taiteen avulla itse ylläpitää ja vahvistaa omaa terveyttään ja hyvinvointiaan.

Terveys ja hyvinvointi ovat ihmisen elämässä kokemuksellista, samoin kuin taide ja kulttuuri. Merkittävää on, että taiteella ja kulttuurilla näyttää olevan vaikutusta myös omaishoitajien hyvinvointiin. Taideohjelmat voivat tukea omaishoitajien ja hoidettavien välistä vuorovaikutusta ja siten lisätä inhimillisyyttä tässä vaativassa usein ympärivuorokautisessa hoitosuhteessa.

Kouluttajana minua kiehtoi raportissa osuus, jossa tarkasteltiin kulttuurin ja taiteen merkitystä alan opiskelijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittymisessä. Taiteen todettiin edistävän terveysalan ammattilaisten kliinisen osaamisen, persoonallisten ominaisuuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Esimerkiksi musiikilla rikastettu harjoitus paransi paineluelvytyksen hallintaa. Taidetuntien oli todettu parantavan lääkäreiden ja hoitajien visuaalisia taitoja, joita tarvittiin diagnosoinnissa. Taidetyöpajojen kautta oli visualisoitu patogeenejä, ja siten edistetty opiskelijoiden ymmärrystä infektioiden syntyä ja lisätty infektion ehkäisyn varotoimien toteutumista.

Taiteen ja kulttuurin merkitys ammattilaisten mielenterveyteen ja hyvinvointiin nostettiin myös raportissa esille. Luovan taiteen tunnit voivat vahvistaa ammattilaisten ja opiskelijoiden itseluottamusta, hyvinvointia ja ammatti-identiteettiä. Työskennellessä kuunnellun musiikin on havaittu parantavan ammattilaisten mielialaa ja vähentävän stressiä sekä lisäävän keskittymistä, tehokkuutta, paneutumista ja järjestelmällisyyttä työskentelyssä. Musiikin avulla voidaan kehittää ammattilaisten empatian taitoja, alentaa stressin kokemusta ja lisätä resilienssiä, jotka suojaavat työuupumukselta, burn outilta.

Raportissa todettiin osallistavan taiteen opetustuntien lisäävän ammattilaisten kokemusta saadusta tuesta terveydenhuollon työympäristöissä. Tarinoiden ja päiväkirjojen kirjoittaminen voi tukea terveydenhuollon ammattilaisten kykyä kohdata työssään emotionaalisesti haasteellisia tilanteita. Taide aktiviteettien käyttö ammattilaisten tukena saattohoidossa voi vähentää koettua uupumusta, kuoleman aiheuttamaa ahdistusta, ja lisätä emotionaalista kyvykkyyttä. Lisäksi taiteen todettiin edistävän työyhteisössä moniammatillisuuden toteutumista. Raportissa korostetaan moniammatillista, yli toimialojen tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa.

Raportti herätti minulle kysymyksen: olisiko aika lähteä kehittämään terveysalan opetusta kulttuurin ja taiteen keinoja hyödyntäen. Jos elvytyksen oppii parhaiten rock musiikin tahtiin niin miksi sitä ei käytettäisi, tai jos empatian taitoja, joiden oppimisen tiedetään olevan vaikeaa, voidaan harjaannuttaa eläytyvän kirjoittamisen, roolipelien, elokuvien, kirjallisuuden ja runouden kautta niin miksipä ei otettaisi käyttöön näitä toimivia työkaluja.

Tietoa on tänä päivänä saatavilla runsaasti, ja siksi tiedon hakua ja lähdekritiikkiä opiskellaankin koko koulutuksen ajan. Tieto ei kuitenkaan riitä. Vaikuttavuus edellyttää tiedon viemistä asiakkaan hoitoon ja ohjaukseen. Se vaatii empatian taitoa, asiakkaan kokemuksen ymmärrystä ja yhteistä päätöksentekoa, joita meidän tulisi ammattilaisten koulutuksessa vahvistaa. Savonia ammattikorkeakoulu monialaisena kouluttajana antaa mahdollisuuden kehittää taidetta ja kulttuuria integroivaa pedagogiikkaa terveysalan koulutukseen. Tämä haastaa opettajamme, joiden osaaminen nojaa vahvasti tieteeseen, tarkastelemaan oppimista uudella tavalla, jossa kokemuksellisuus, yhteisöllisyys ja luovuus ovat vahvasti läsnä. Taiteen ja kulttuurin integraatio terveysalan opetukseen tarkoittaisi myös aikamoista muutosta terveysalan opettajan koulutukseen.

http://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Salla Seppänen

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*