Turistina kotona

Tänä kesänä en lähtenytkään kesälomalla ulkomaille. Onneksi. Suomen sää ja kesä tarjosivat upeita kohteita ja kokemuksia, lähellä ja kaukana.

Eräs mieleenpainuvimmista tapahtumista oli Outokummun vanhat talot -viikonloppu. Tapahtuman idea on yksinkertaisesti se, että 18 perhettä avasi kotinsa ovet ja päästi rannekkeen lunastaneet katsomaan upeita ja entisöityjä tai rapistuneita, mutta tavalla tai toisella paikkakunnan historiaan liittyviä kotejaan.

Kaivoksen tapahtumat olivat läsnä monen kodin tarinassa, niin kartanossa kuin kerrostalossakin. Hienointa kuitenkin oli se, miten meidät vieraat otettiin vastaan. Kuin ystävät. Kannussa oli usein tarjolla mehua ja eteisessä katsottavissa valokuvakansio, isäntä ja emäntä kierrättivät vieraita omassa kodissaan. Kuin asuntomessut, mutta oikeissa, asutuissa kodeissa. Luottamus vieraita kohtaan sai yhtä paljon ihailua kuin itse rakennukset.

 

 

Monessa pihapiirissä lapset olivat keksineet oivan tavan tienata kesärahaa ja vieraat ostivatkin mielellään kojuista herkkuja. Samalla tutustui paremmin talon asukkaisiin. En muista, että missään huvilaitteessa olisi ollut viime aikoina näin hauskaa. Ikäjakauma tapahtumassa oli iso, sillä kohteissa moni vieras esitteli lapsuuden leikkipaikkoja lapsenlapsilleen tai pääsi vihdoinkin kurkistamaan kaivosjohtajan kotitaloon.

Eräs pieni tapahtuma oli toisella tapaa erikoinen. Poikani vei saareemme, askeettiselle mökille, kolme pakistanilaista opiskelijaystäväänsä. Hiljaisuus, kirkas vesi ja upea luonto tekivät kerralla ruuhkaisissa miljoonakaupungeissa kasvaneisiin vieraisiin väkevän vaikutuksen. Ei tarvittu kuin auringonlasku, yötaivaan ihailu kallioilla köllötellessä ja marjoja suoraan metsästä. Ystävyys toimi luontevana oppaana tässä hyvinvointimatkailussa.

Olen itse päässyt tutustumaan maailmalla matkatessa erityisiin kohteisiin juuri paikallisen oppaan eli ystävän mukana. En varmasti olisi päässyt Itävallassa kiipeilemään vuoren sisään, Italiassa vieraillut unohdetussa luostarissa tai New Yorkissa päässyt pienelle joogasalille, jos olisin lukenut vain matkaoppaita. Toki täytyy muistaa, että matkailun ongelma on usein omatoimiset ja erityisesti omapäiset turistit. Mutta oman oppaan avulla voi nähdä muutakin kuin rakennukset, voi nähdä myös ihmiset. Ja ystäväni saivat omaan arkeen tuulahduksen suomalaisuutta.

Suomi on täynnä hienosti järjestettyjä ja kulttuuritapahtumia, festareita, kilpailuja ja kesäteatteria. Myönnän käyttäneeni aika paljon juuri näitä suuria yleisötapahtumia. Suomi herää talviunestaan hauskanpitoon. Mutta myös pieni on kaunista. Kotonakin voi olla turistina. Mellä on jo Airbnb ja kodinvaihtoverkostot.  Mutta entä jos asunnossa olisi vierailun aikana paikalla myös perhe? Muistan nuorena majoittuneeni kodeissa esimerkiksi Budapestissä. Juna-asemalla oli vastassa mummoja, jotka majoittivat reilaajia vierashuoneeseen. Näen upeana liiketoiminnan potentiaalina tässä turvattomassa maailmassa luottamuksen, kyläilykulttuurin ja  paluun kotiturismiin.

Ulla Pekkarinen

Liiketoimintaosaamisen lehtori

Savonia-amk

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvin toimittu ja sää hyvin hoksattu! Kiitos ajatuksistasi.

    Kirjoitit muun ohessa: “Suomi on täynnä hienosti järjestettyjä ja kulttuuritapahtumia, festareita, kilpailuja ja kesäteatteria. Myönnän käyttäneeni aika paljon juuri näitä suuria yleisötapahtumia. ..”

    Kotimainen yrittäjyys virkistyy!

Jätä kommentti

*