Uljas uusi maailma

Mustia joutsenia ei näy. Kuva: Jyri Wuorisalo

”Huonot ajat olemme me. Hyvät ajat olemme me.” Näin saattoi tokaista Augustinus 300-luvulla. Niin tai näin mutta oivallinen ajatus silti.  Korona-kriisi on lisännyt kiinnostusta tulevaan enemmän kuin mikään muu ilmiö aikoihin, ilmastonmuutos on ollut liian hidas muutosvoima ajattelun ja toiminnan radikaaliin uudistumiseen mutta nyt meillä on tarpeeksi järisyttävä kokemus siitä, miksi on syytä uudistaa elämäntapojamme ja suhdetta tulevaan. Vielä muutama kuukausi sitten teimme suunnitelmia ja valintoja aatoksella, jotta on kaikki niin kuin ennenkin. Nyt on turhaa haikailla kunpa kaikki ois niin kuin ennenkin. Kaupan päälle saamme vielä entistä parempaa varautumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Huonot ajat olemme me. Hyvät ajat olemme me.

Olemme jopa toivoneet, että korona-kriisi olisi ollut ns. Musta joutsen eli tapahtuma, joka on erittäin epätodennäköinen ja joka ei ole ennustettava ja sillä on valtava vaikutus. Mutta näinhän ei ole, sillä pandemioita on aina ollut ja niitä on aina oleva, tämäkin oli tiedossa jo vuosien ajan tiedeyhteisön vahvasti viestimänä. Vaikka näin sattuu usein, niin olemme sokeita tunnustamaan ja näkemään, että tällainen tapahtuma voi sattua esimerkiksi omalle uralle, yritykselle tai sijoitukselle.  Ongelma ei siis ole eriväriset joutsenet, vaan se, että emme varaudu kokonaisvaltaisesti tulevaisuuteen. Ennakoinnista ja varautumisesta eli ennustamisesta on tullut yhtäkkiä elintärkeää.

Meidän pitää oppia entistä paremmin kehittämään tulevaisuustaitoja ja kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Erityisen tärkeää tämä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa eli toiminnassa, jonka avulla rakennamme pohjaa kestävälle kehitykselle. Väittäisin, että ratkaisuina uudistumiselle ovat luova ajattelu ja missiolähtöinen toiminta. Luovaa ajattelua tarvitaan esimerkiksi kun siirrymme tuotelähtöisestä ajattelusta palvelujen tuottamiseen ja kun rakennamme uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät erilaiset tiedot ja taidot. Luova ajattelu kumpuaa luovasta osaamisesta eli kyvystä ajatella toisin, yhdistellä asioita yllättävästi ja nähdä uudella tavalla keskinäisriippuvuuksia. Tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan taiteilijoita, tutkijoita ja yrittäjiä yhteiskehittämään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotta pääsemme luomaan uusia ratkaisuja, joilla käännämme kehityksen suuntaa kestäväksi.

Luovan ajattelun lisäksi tarvitsemme missiolähtöistä toimintaa. Missioilla pyritään ratkaisemaan suuria globaaleja haasteita. Viimeinkin lausahdus ”ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” on käsin kosketeltavaa; se mikä toimii Pohjois-Savossa on skaalattavissa maailmalle ja toisin päin. Tähän luo perustan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030. Uudessa missiolähtöisessä toiminnassa maailmanparannus on viety ruohonjuuritasolle eli tarvitsemme konkreettisia uudistuksia maa- ja metsätalouteen, terveyden edistämiseen, sairauksien hoitoon, vesien puhdistukseen, energian tuottamiseen, liikkumiseen jne. Samalla meidän on kyettävä estämään siiloutuminen eli näiden kestävän kehityksen osa-alueiden pyöriminen omassa karsinassaan. Missiopohjaisen toiminnan viisaus on siinä, että se kytkee eri osa-alueet toisiinsa luovalla tavalla; meidän on opittava näkemään, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa niin, että syntyy hyvinvointia edistäviä kokonaisratkaisuja, jotka ovat uutta liiketoimintaa.

Tämän blogin otsikko sisältää hirvittävän vaaran; Uljas uusi maailma on Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani. Se on George Orwellin romaanin Vuonna 1984 ohella yksi 1900-luvun merkittävimmistä tulevaisuusfiktioista. Molemmat ovat kauhukuvia tulevaisuuden yhteiskunnasta. Meillä on varmasti 2000-luvulla riittävä sivistystaso muuttaa tulevaisuutta eri suuntaan kuin noiden kirjojen tulevaisuuskuvissa ennustetaan! Huonot ajat olemme me. Hyvät ajat olemme me.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*