Uljas uusi vastuullisuus

Puijon maisemilla on ollut erityinen symbolinen merkitys jo 1800-luvun kansallisromanttisen taiteen kohteena. Kuva Jyri Wuorisalo.

”Jyrkkä muutos suomalaisyritysten vastuullisuustyössä” uutisoi joulukuun alussa FIBS, joka on Pohjoismaiden suurin yritysvastuuverkosto, johtava kestävän liiketoiminnan vauhdittaja ja asiantuntijuuden kehittäjä. FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimus osoittaa, kuinka yritysten vastuullisuustoiminta on kehittynyt strategisempaan, tavoitteellisempaan ja organisoidumpaan suuntaan. Yritykset pyrkivät entistä enemmän vähentämään toimintansa haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Vastuuttomia ei olla oltu ennenkään eli lakeja on noudatettu sekä veroja on maksettu mutta uusi vastuullisuus on noussut kestävän kehityksen puheen myötä. Ilmastonmuutos, luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat nyt vastuullisuuden megatrendejä. Kuolleella planeetalla ei ole työpaikkoja, hyvinvointia tai liiketoimintaa.

FIBSin tutkimus kuvaa selkeästi sen, että suomalaiset yritykset tunnistavat jo hyvin vastuullisuuden strategisen merkityksen.  Mutta! Harva yritys kertoo tarjoavansa ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja vielä harvemmille vastuullisuus on merkittävä kehittämistyön ja innovaatiotoiminnan lähtökohta. Eli kestävän kehityksen liiketoimintamahdollisuuksia ei edelleenkään tunnisteta. Vapaaehtoisen vastuullisuuden saralla monen yrityksen ja organisaation kehityskaari kulkee hyväntekeväisyydestä yhteiskuntavastuun kautta strategiseen vastuullisuuteen.

Nyt on siis aika strategisen vastuullisuustyön. Kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä maailmalla kasvaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Tämä on myös haaste aluekehitykselle. Meillä pitää olla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa nykyistä kunnianhimoisempia liiketoimintatavoitteita ja muutoskykyä siihen, miten voidaan kehittää tuottavia ratkaisuja aikamme suurimpiin kestävyyshaasteisiin. Yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö luo strategiselle vastuullisuustyölle kestävän pohjan. Tätä vauhdittanee EU:ssa valmisteilla oleva yritysvastuusääntelyn uudistus.

Tänä päivänä yhä useammat yritykset ja organisaatiot kytkevät toimintansa ja vastuullisuustavoitteensa kestävän kehityksen ohjelmaan Agenda 2030, joka on YK:n kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma. Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi saavuttaa 2030 mennessä. Uljaan uuden vastuullisuuden käsikirja on Agenda 2030, jonka toteuttamiselle on useita näkökulmia vaihtelevilla painotuksilla kuten vihreä siirtymä, ekologinen jälleenrakennus ja planetaarinen sivistys. Ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden kriisinhallinta odotuttaa vielä ilmestymistään, tosin Kriisinhallintakeskus CMC Finland avasi kesällä ensimmäistä kertaa haun ympäristöneuvonantajille siviilikriisinhallinnan peruskoulutukseen.

Ollaanko Pohjois-Savossa uljaan uuden vastuullisuuden aallonharjalla rakentamassa ennakoivaa, luovaa ja kilpailukykyä edistävää tekemistä ja siitä vahvasti viestimässä vai ujoina nöyristelijöinä vastuullisuusasioita tekemässä mutta ei niistä kertomassa? Voisivatko seuraavan vastuullisuusmuutoksen heikkoja signaaleja olla merkityksellisyyden korostuminen, sivistyksen voimistuminen ja inhimillisen turvallisuuden vahvistuminen? Mm. näihin haetaan näkemyksiä ja tulkintoja keväällä 2022 kun uljas uusi Puijo-foorumi näkee päivänvalon. Foorumi tulee käsittelemään tieteen ja taiteen keinoin luontokadon viheliäisiä haasteita. Puijo-foorumin ohjelma julkaistaan alkuvuodesta 2022, seuraa sivua: https://ilmastoturvallisuus.savonia.fi/vihrea-siirtyma/

Uljas uusi vastuullisuus on velkaa Shakespearen sään ääri-ilmiönäytelmälle Myrsky: ”Ihme, kumma! Kuink’ ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink’ ihminen on kaunis! Ah, uljas uusi maailma, joss’ ompi tuollaista kansaa!”

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*