Uuden turvallisuuden aika

Arvot vahvistuvat kriiseissä. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tulee vahvistumaan uusi turvallisuus -ajattelun myötä. Kuva: Jyri Wuorisalo

Turvallisuusympäristömme on muuttunut. Koimme hetkessä, miten yhteiskunta siirtyi normaalioloista häiriötilanteeseen ja sitten jopa poikkeusoloihin. Kyllähän me olemme lukeneet tutkimuksia, selailleet selvityksiä ja nähneet katastrofielokuvia siitä kuinka maailmaa uhkaavat pandemiat, luonnonkatastrofit ja talouskriisit. Mutta että se tapahtui keskellä kirkasta päivää kaikkialla maailmassa ilman, että on lintukotoa, jonne paeta tuntuu hämmentävältä. Yksi virus vei meitä kuin pässiä narussa. Taistelu mikrobeja vastaan ei suinkaan ole päättynyt; rokotteet, antibiootit ja elintason yleinen lisääntyminen eivät tätä taistelua lopeta vaan auttavat pärjäämään mikrobien kanssa.

Meillä on edessä varautumisen ja kriisinsietokyvyn kasvattamisen aika. Joudumme sopeutumaan maailmaan, josta olemme luoneet keskinäisriippuvuuksien hauraan rihmaston, maailman, joka kohtaa erityisesti ilmastonmuutoksen ja varsinkin sen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden myötä entistä herkemmin häiriötilanteita ja poikkeusolojakin. Tämä pandemia on kaikessa pahuudessaan loistava tosielämän harjoitus varautumisen oppimiseen ja kriisinsietokyvyn merkityksen oivaltamiseen. Uusi turvallisuus on ennustamista ja resilienssin rakentamista. Ennustaminen eli skenaarioiden luominen on sietämättömän epävarmaa, tästä esimerkkinä Maailman talousfoorumin taannoin julkaisema Globaalit riskit -raportti, jonka Top Ten -listalle ei kelpuutettu pandemiaa. Skenaarioita kuitenkin tarvitaan, jotta voimme tehdä viisaita ja fiksuja valintoja tulevaisuuden rakentamiseksi ja tekojemme mahdollisten seurausten arvioimiseksi. Tulevaisuustyön ytimessä on resilienssi eli muutosjoustavuus.

Resilienssi on esimerkiksi elinkeinojen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja verkostoihin. Muutosjoustavuudella luodaan kykyä varautua, palautua ja erityisesti uudistua ulkoisesta kriisin aiheuttamasta lamaannuksesta sekä kykyä mobilisoida resurssit muutostilanteessa. Muutosjoustavuus on osa arjen turvallisuutta, kriisien hallintaa. Kriiseissä syntyy resurssien niukkuutta, mikä johtaa helposti huonoihin valintoihin, joilla voi olla kauaskantoisia ei-toivottuja vaikutuksia. Muutosjoustavuudella pärjätään paremmin.

Mitä tämä uuden turvallisuuden maailma sitten tarkoittaa käytännössä ihan meillä kotikulmilla? Meidän on koko ajan kehitettävä alueellista huoltovarmuutta ja tilannetietoisuutta on sitten päällä normaaliolot, häiriötilanteet tai poikkeusolot. Tähän tarvitaan uutta alueellista verkostoitumista, jossa yhdistyvät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta liiketoimintaan resilienssin vahvistamiseksi. Yritykset, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä viranomaiset ovat nyt tilanteessa, jossa on luotava yhdessä uutta huoltovarmuusajattelua ja tilannetietoisuutta. Käytännössä työ on ruoka-, vesi- ja terveysturvallisuuden sekä kriittisten infrastruktuurien kuten energia, tietoliikenne, liikenneverkot ja jätehuollon kehittämistä vastaamaan muuttunutta maailmaa. Kiertotalous, kestävä maa- ja metsätalous, hajautetut energiaratkaisut ovat hyviä esimerkkejä sektoreista, joissa riittää tilaa uudelle ajattelulle ja innovaatioille, jotka kumpuavat kulttuurisen kestävyyden sisäistämisestä.

Meillä on nyt kaikkien aikojen mahdollisuus luoda uuden turvallisuuden maailmaa, jossa kestävä kehitys konkretisoidaan luonnon monimuotoisuutta kunnioittaviksi teoiksi ja luovutaan elämää heikentävistä kasvutavoitteista. Ja näillä teoilla rakennamme entistä vaikuttavampaa inhimillistä turvallisuutta, jolla vahvistetaan niin yksilöiden kuin yhteisöjen luottamusta yhteiskuntien pärjäämiseen tulevissa kriiseissä.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, liiketalous (human security ja ilmastoturvallisuus)

Jätä kommentti

*