Uusi matka korkean teknologian kärkimaaksi

Pari viime vuotta on puhututtanut niin yleisesti kuin myös teollisuuden yritysten osalta. Tilanteet ovat eläneet lomautuksista osaajapulaan ja myynnin hiljentymisestä kysynnän kasvuun ja komponenttien saatavuushaasteisiin.

Satamaliiton mukaan yleisesti Suomen ulkomaan tavaraliikenteen tuonti laski, mutta vienti oli hieman nousussa. Osassa teollisuusyrityksistä on huomattu, että tavara liikkuu ja liikkuisi vieläkin tiuhempaan, jos materiaalia ja komponentteja vain saisi tarpeeksi.

Koko ajan halutaan enemmän kansainvälisiä yrityksiä ja uusia innovaatioita lisäämään vientiä. Tuleeko Suomen kehittyä vielä voimakkaammin vientituotteiden tuoteajattelun osalta? Professori Markus Jäntti kertoi YLEn Ykkösaamussa (29.1.2022), että olemme kiinni ajattelutavassa, missä rakennetaan jotakin ja myydään ulkomaille. Tämä on Jäntin mukaan vanhentunut ajattelutapa. Taloudellisesti paremmin pärjäävät maat investoivat enemmän aineettomaan kehittämistyöhön, esim. palveluihin.

Suomessa teknologiateollisuuden yritysten sekä palveluiden että tavaravienti on n. puolet Suomen viennistä. Nämä yritykset tekevät myös 65 % kaikista elinkeinoelämän tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Arvioidaan myös, että 10 vuoden sisällä teknologiateollisuuteen tarvitaan 130 000 uutta osaajaa. (Teknologiateollisuuden tilastot)

Olemmeko liian kiinni “rakennetaan laite ja myydään se ulkomaille” -ajattelutavassa, kuten prof. Jäntti totesi. Suomessa on vahvaa teknologiaosaamista, mikä voi olla koneita ja laitteita, mutta myös erilaisia palvelutuotteita ja alustaratkaisuja. Molempia tarvitaan ja ilman uusia näkökulmia ja innovaatioita kehityskin pysähtyy. Itse asiassa monilla laitevalmistajilla jälkimarkkinointi ja palvelukokonaisuus kattavat isomman osan liiketoiminnasta kuin itse laite.

Korkean teknologiamaan statukseen tarvitaan tekemistä eri tavalla kuin ennen. Se voi olla monipuolisesti eri asioita. Viime vuonna Risto Siilasmaa kirjoitti Business Finlandin blogissa (16.6.2021), että meidän täytyy lisätä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja suhtautua uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin positiivisesti ja rohkaisevasti. Siilasmaa lisäsi, että tämä ei toteudu nykyisellä kehityksellä vaan tarvitaan merkittävää kehittämistä eri osa-alueilla.

Suomen taloudelle ennustetaan nyt kasvua. Mihin suuntaan teknologia ja teknologiateollisuus kehittyy ja minne niiden tulisi kehittyä. Maailmaa ei kuitenkaan rakenneta pelkästään palveluilla, ohjelmistoilla ja teknologia-alustoilla. Näidenkin rakentamiseen ja muuhun teknologiseen ja yleisesti kehitykseen tarvitaan myös materiaalia, koneita, laitteita, rakentamista jne. Muutostakin tarvitaan ja sitä tapahtuu, mutta mikä on seuraava iso askel esimerkiksi siinä, että Suomi on edelläkävijä korkean teknologian maana? Tätä asiaa meillä on Suomessa edistämässä myös valtiovarainministeriön kokoama teknologianeuvottelukunta.

Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*