Uutta toivoa luonnolle

Kuva: Luontokadon pysäyttäminen etenee, vain jos me toimimme sen puolesta joka päivä. Kuva Jyri Wuorisalo

YK:n luontokokous saavutti historiallisen sovun 19.12.2022 luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ja luonnon tilan vahvistaminen. Sopuun päästiin 30 prosentin suojelutavoitteesta, joka koskee maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueita. Lisäksi vähintään 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Tähän on tultu, koska elämämme, hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta.

Olimme jo tottuneet siihen, että kansainvälisen yhteistyön ytimessä ovat ilmastonmuutoksen hillintä sekä entistä enemmän ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen. Sitten tuli luontokato, joka nousi vauhdilla ihmiskunnan kriisien jaetulle ykkössijalle ilmastonmuutoksen kanssa. Ihmisen taloudellisesta toiminnasta johtuvat luontokato ja ilmastonmuutos vahvistavat molemmat toisiaan, siksi molempia pitää torjua yhdessä.

Miten tämä liittyy Suomeen saatikka Pohjois-Savoon?  Noh, koska metsät ja maatalous ovat tärkeimpien listalla luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla se tarkoittaa sitä, että pöytä on katettu kiistelylle, valetiedon levittämiselle ja jopa vihapuheelle. Tästä saimme esimakua kun Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi.

Poliittinen keskustelu asetuksesta vinksahti vinoon kun sitä käytiin metsätalouspolitiikasta käsin, vaikka asetus koskee myös sisävesiä, meriä, soita, tuntureita, maatalousympäristöjä, rantoja ja kaupunkeja. Tuli sellainen olo, jotta ongelma on EU kun ongelmahan on luontokato. Onneksi Itä-Suomen yliopistossa on Suomen ensimmäinen ympäristökonfliktien hallinnan professuuri; töitä tulee riittämään ihan kotikulmilla.

Yrityksillä ja rahoittajilla on keskeinen rooli YK:n luontokokouksen tulosten toimeenpanossa; negatiivisten luontovaikutusten vähentäminen ja positiivisten vaikutusten vahvistaminen on uutta vastuullisuustyötä. Suomen pankki kirjoittikin syksyllä artikkelin Luontokato uhkana rahoitusmarkkinoiden vakaudelle. Rahoitusmarkkinaviranomaiset ja keskuspankit ovat aloittaneet luontokadon rahoitusriskien selvittämisen.

Suomalaiset elinkeinot profiloituvat mielellään vastuullisuuden edelläkävijöiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi kesällä raportin, jonka mukaan valtaosa yrityksistä arvioi, että luonnon monimuotoisuudella ja sen huomioimisella on merkitystä niiden liiketoiminnalle tulevaisuudessa. Moni yritys arvioi raportissa luontokadon vaikuttavan toimintaympäristöön jo nyt. Elinkeinoelämän tahtotila vahvistaa luonnon monimuotoisuutta tulee olemaan perusta uusille innovaatioille ja sitä kautta uusille tuotteille ja palveluille, joille on jo syntyessään kansainväliset markkinat.

Meillä täällä Pohjois-Savossa on kaikki pelimerkit kääntää luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastotyö voitoksi, jos kykenemme puhaltamaan yhteen hiileen. Meillä on käytössä tähän työhön EU:n aluekehitysrahaa ennennäkemätön määrä. Perustana on Savilahden alueen tutkimus ja soveltava tutkimus, jotka kohtaavat yritykset kansainvälisen tason elinkeinoklustereissa, joita on jo luotu terveys-, ruoka-, vesi- ja energiaturvallisuuden ympärille. Rohkea sitoutuminen YK:n luontokokouksen suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin pitää olla menestystarina. On aika ajatella tulevaisuus uusiksi.

 

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)