Väinämöinen vastaan Sokrates!

Myönnän, että keväinen matkamme Ateenaan aiheutti hieman levottomuutta. Huijataanko minua jokaisessa ravintolassa ja taksissa, ryöstetäänkö turistia koko rahan edestä? Silotellaanko ongelmat piiloon ja hyssytelläänkö vaikeista asioita?

Demokratian, filosofian, tieteen ja taiteen syntysijat luisuivat velkakriisiin vuonna 2009 ja Kreikasta tuli meille muille taloudellinen taakka, kivireki ja naurunaihe. Suomessa Kreikasta tuli kirosana.

Ahdistuisivatko Sokrates, Platon ja Aristoteles, jos näkisivät mitä on tapahtunut heidän perinnölleen? Kreikassa valta on vääntynyt raiteiltaan, vinksalleen mennyt etiikka talousajattelussa aiheuttanut valtavan julkisen velan ja koulutuksen laatu on romahtanut. Ja toisaalta, Kreikka on vieraille ystävällisenä näyttäytyvä maa, jossa otetaan vastaan ennen näkemättömät virrat taloutta tukevia turisteja, mutta myös pakolaisia.

Olinkin jopa hieman pettynyt miten hienosti Kreikka porskuttaa. Turisteja on enemmän kuin koskaan ja palvelu aidosti ystävällistä. Paikallisen oppilaitoksen luennoitsija väänsi meille rautalangasta ja rehellisesti miten tähän pisteeseen on tultu. Hallinnon nepotismi, kaunistellut tilastot, veronkierto ja korruptio loivat pohjan katastrofille. Luennoitsija vertasi useissa kohdissa Kreikkaa Suomeen, tosin Suomen eduksi. Yhdistäviä asioita oli esimerkiksi Nokian puhelimet kaikkien taskussa joitakin vuosia sitten ja laivavarustamot. Voisiko siis Suomikin mennä konkurssiin?

 Kreikassa nuorten työttömyysaste on yli 50% ja koulutuksen laatu surkeaa kaikilla kouluasteilla. Ne perheet, jotka pystyvät siihen taloudellisesti, ostavat lapsilleen iltaisin lisäopetusta. Muuten ei pärjää. Korkeasti koulutettujen pako eli älyvuoto on vaikeasti hallittavissa, sillä nuoriso lähtee ulkomaille sekä rahan että koulutuksen perässä. Perheyritysten luvatussa maassa tämän on katastrofi. Ateenassa tuli itselleni mieleen, että kansainvälistymisen huumassa me itsekin karkoitamme usein omaa älymystöä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Hämmästyttävintä Helleenien tasavallassa oli kuitenkin usko tulevaisuuteen. Näitä alamäkiä on nähty ennenkin –mentaliteetti näkyy joka paikassa. Työttömyydestä, kodittomuudesta ja pienennetyistä palkoista ja eläkkeistä huolimatta ilmassa on merkkejä siitä, että talouskriisi on oikenemassa. Maan luottoluokitusta nostettiin vuoden alussa ja teollisuus on vahvempi kuin vuosiin. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kreikka maksaa sittenkin velkansa takaisin ja me epäilijät saamme pitkän nenän.

 

Entä osaako Suomi nousta omasta suostaan? Onko suomalainen sisu yhtä vahva pohja ponnistaa kuin antiikin Kreikan kulttuuriperintö? Aika näyttää kumpi on vahvempi. Vaka vanha Väinämöinen vastaan Sokrates!

Ulla Pekkarinen

Liiketoimintaosaamisen lehtori

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Kauniin kuvan olet napannut, kiitos siitä, tulee hyvä mieli – oli varmasti rentouttava loma, täytti odotuksesi!

    Hyvin olet tiivistänyt: “Hallinnon nepotismi, kaunistellut tilastot, veronkierto ja korruptio loivat pohjan katastrofille. … Voisiko siis Suomikin mennä konkurssiin?

    – Kerrottiin, että Kreikka (valtio) ei olisi tarvinnut ulkomaisille pankeille 90 – 95 %:sti kulkeutunutta tukea, jos verot olisi maksettu ja ajallaan.
    – Eräs tuttavani kertoi jo yli 10 v sitten, että hän näki siellä runsaasti keskeneräisiä taloja; selityksenä oli kerrottu, että vero maksettiin vasta valmiista talosta.
    – Rahaunioniin liittymistilasto oli kuullun mukaan muistaakseni “muotoiltu” (maallikkokielinen kerronta) tyyliin, velat olivat saatavia.
    = ehkäpä kreikkalaiset oppivat meistä metkuilta kuulostavat, varsinkin maallikon ilmaisemana, tavat aiemmin Rooman ja myöhemmin Turkin alamaisina; varallisuus piilotettiin sukan varteen pois verottajan näkyviltä, ehkä? Veronkierto vaikuttaa kyllä olevan yleismaailmallinen harrastus?
    (Väinämöisestä Kalevalaan kehitelty taru on vähän tunnettu maailmalla, antiikin kehto pysyy)

  • Eino J. (maallikkona)

    Kauniin kuvan olet napannut, kiitos siitä, tulee hyvä mieli – oli varmasti rentouttava loma, täytti odotuksesi!

    Hyvin olet tiivistänyt: “Hallinnon nepotismi, kaunistellut tilastot, veronkierto ja korruptio loivat pohjan katastrofille. … Voisiko siis Suomikin mennä konkurssiin?

    – Kerrottiin, että Kreikka (valtio) ei olisi tarvinnut ulkomaisille pankeille 90 – 95 %:sti kulkeutunutta tukea, jos verot olisi maksettu ja ajallaan.
    – Eräs tuttavani kertoi jo yli 10 v sitten, että hän näki siellä runsaasti keskeneräisiä taloja; selityksenä oli kerrottu, että vero maksettiin vasta valmiista talosta.
    – Rahaunioniin liittymistilasto oli kuullun mukaan muistaakseni “muotoiltu” (maallikkokielinen kerronta) tyyliin, velat olivat saatavia.
    = ehkäpä kreikkalaiset oppivat meistä metkuilta kuulostavat, varsinkin maallikon ilmaisemana, tavat aiemmin Rooman ja myöhemmin Turkin alamaisina; varallisuus piilotettiin sukan varteen pois verottajan näkyviltä, ehkä? Veronkierto vaikuttaa kyllä olevan yleismaailmallinen harrastus?
    (Väinämöisestä Kalevalaan kehitelty taru on vähän tunnettu maailmalla, antiikin kehto pysyy)

    Piti lisätä, että ostin Kreikan lamavuosina heidän viiniään – sitä oli myynnissä paria laatua. Olen yrittänyt selvittää, millä Homeros maustoi viininsä.

  • Ulla Pekkarinen

    Kiitos Eino J palautteesta. Jäämme odottelemaan miten Kreikan käy. Toivottavasti hyvin. T. Ulla P.

  • Eino J. (maallikkona)

    JK. asetan tuttavilleni kaukomatkailusta tietyn matkan ja sen keston mukaisen (kateus) karenssin. Ao. mittatikku ei nyt ole käsillä, mutta muistelen että Kreikka olisi 3 – 4 viikon verran.
    Taustalla on oikeastaan se, että kansantaloudessa ulkomaanmatkailu vie ulos valuuttaa, on kulutusta. On oltava vastaava vientitulo. Kotimaan matkailu, lähiruoka jne. vireyttää liiketoiminnan Suomessa. (enimmät ovat juttusi lukeneet, joten lisäsin JK:n vasta nyt).

Jätä kommentti

*