Valistuksen aikana asioita selitettiin järjellä – tämä aate alkoi hiipua 1770-luvulla

lusikkakyna

Mielestäni suurin muutos tiedon saatavuudessa ja sen käsittelemisessä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aika. Tietokoneiden yleistyminen tapahtui hitaasti kymmenen vuoden aikana, eikä internetinkään avautuminen varsinaisesti räjäyttänyt tajuntaa.

Viimeisen viiden vuoden aikana on siirrytty älykännyköiden mukana tilanteeseen, että kaikki tieto on koko ajan mukana.  Nämä muutokset huomioiden olenkin varsin hämmästynyt, että ihmiset edelleen uskovat erilaisiin kaivonkatsojiin ja muihin poppamiehiin. Myöskään faktoja ei viitsitä tarkistaa, vaan uskotaan ensimmäisenä vastaan tulevaa lähdettä, varsinkin jos sen viesti sopii omaan arvomaailmaan. Tutkin internetistä mikä on vaativin urheilulaji. Löysin näppärästi oman lajini ykköseksi, mutta tarjolla oli 7-8 muutakin vaihtoehtoa.

Periaatteessa ihmiset saavat tietenkin uskoa mihin haluavat, mutta väärään tietoon luottaminen on haitallista ja mahdollisesti hengenvaarallista. Eteenkin ihmeparantajat voivat olla vaarallisia heihin uskovien terveydelle.

Yhä suurempi joukko ihmisiä pitää tiedettä eliitin huijauksena, toteaa Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen mielenterveyspäivillä. Tieteellisen tutkimuksen pääidea on, että ilmiötä tutkittaessa koehenkilöitä on riittävästi. Jos halutaan tietää esimerkiksi ravintoaineiden vaikutusta elimistöön, tarvitaan luottavan tiedon aikaan saamiseksi jopa satojatuhansia koehenkilöitä.  Serkun ja velipojan kokemukset eivät vielä todista, että johtopäätökset ovat oikeita. Tilastolliset menetelmät käyttävät matematiikkaa hyödykseen tulosten analysointiin. Suuren aineiston laskeminen ristiin rastiin antaa tunnetusti parempaa tietoa, kuin sammakoista analyysin tekevä kiuruveteläinen. Kannattaa siis huolella miettiä lähdettä, johon oman mielipiteensä perustaa.

Kannattaa käyttää myös omaa järkeään, kun arvioi tiedon uskottavuutta. Kuulin, että lehmät saattavat kevätlaitumella innostua syömään niin paljon, että räjähtävät. Jos tämä pitäisi paikkaansa, olisi keväällä puunoksilla lehmän riekaleita useammankin pellon reunassa. Tyrnimarjan syöminen estää flunssan ja kananmunan hankaaminen päänahkaan estää kaljuuntumisen, joten yhtään kaljua flunssaista ihmistä ei pitäisi olla olemassa. Miksi ihmiset uskovat tv:n ennustajiin, kun melko nopeasti löytyy tietoa siitä, millä tekniikoilla he soittajalta tietoa lypsävät.

Ehdottomasti pahin huijaus on Uri Geller–niminen taikuri, joka on väittänyt, että hänellä on paranormaaleja kykyjä. James Randi on toinen taikuri, joka on paljastanut kyseisen Gellerin useamman kerran suorassa tv-lähetyksessä. Tästä huolimatta Geller on hankkinut 10 miljoonan omaisuuden ja ystävystynyt mm. Michael Jacksonin kanssa. Sopii kuvaan. Käsittämättömäksi tilanteen tekee, että ihmiset uskovat paranormaaleihin kykyihin, vaikka kaikki Gellerin lusikanvääntötemput kopioitu suoraan Pikku kotitaikurin käsikirjasta. Alla linkki videoon, jossa näytän lusikan vääntötempun ja toisen paranormaaliksi väitetyn tempun 15 min harjoittelulla.

Onneksi asiantuntijan rooli sentään tuntuu vielä olevan arvossaan oppilaitoksissa. Opetustyössäni Savonia-ammattikorkeakoulussa en ole törmännyt siihen, että opiskelijoiden lähteet olisivat juurikaan epäluotettavia. Ehkä olemme onnistuneet korostamaan lähdekritiikin merkitystä. Populismia vastaan pärjätään vain perustamalla oma päätöksentekomme tutkittuun tietoon.

Video: Säälittäviä temppuja, joita paranormaaliksi ilmiöksi kutsutaan

Kai Selander
Liiketalouden lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*