Valttina oppiminen

Huipputalli koostuu yksilöistä, joissa yhdistellään innovatiivisesti uutta tietoa. Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu

Tietoyhteiskuntaa koskeva keskustelu sai alkunsa varsinaisesti 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin itse digitaalinen vallankumous oli alkamassa. Silloin esitettiin ajatuksia, jossa tieto tulisi muodostumaan jälkiteollisen yhteiskuntien tärkeimmäksi tuotantotekijäksi.

Kansallinen kilpailukyky riippuu maan koulutustasosta ja ennen kaikkea sen suhteellisesta osaamisesta verrattuna muihin maihin. Vasta 1990-luvulla tapahtuneet muutokset työelämässä kiinnittivät sekä päättäjien että työelämäedustajien huomion jatkuvaan kouluttautumiseen.

Yleisesti hyväksytään ajatus, ettei Eurooppa voi kilpailla työvoiman hinnalla, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää osaaminen. Kilpailua käydäänkin yhteiskuntien välillä voittajista. Ne yhteisöt menestyvät, joilla on hallussaan huippuosaamista ja kykyä uusiutua jatkuvasti.

Digitalisaatiosta puhutaan paljon. Teknologia ei kuitenkaan korvaa opettajaa. Kouluyhteisön pitää valmentaa opiskelijoita aktiiviseen tiedonhankintaan ja tiedon kriittiseen analysointiin. Tässä tehtävässä opettajat ovat avainasemassa.

Varsinaiset huolenaiheet löytyvät kuitenkin matematiikan ja luonnontieteiden piiristä. Esimerkiksi lukio tukee näiden aineiden opiskelua, mutta opiskelijat eivät näe näitä aineita useinkaan tärkeinä työelämän kannalta. Huoli on sikäli aiheellinen, koska tulevaisuuden työpaikkojen uskotaan löytyvän juuri teknisiltä aloilta.

Nykyisin puhutaan kollektiivisesta- tai tiimiosaamisesta. Se on yhteisön kykyä innovatiivisesti yhdistellä ja tuottaa uutta osaamista. Tieto on kumulatiivista, jota kilpailijan on kokonaisuudessaan vaikea jäljittää. Esimerkiksi yhden insinöörin menetys kilpailevalle tallille ei vielä heikennä Ferrarin tiimiä. Huipputalli koostuu yksilöistä, jotka ryhmätyönä valmistavat kilpailukykyisen auton.

Filosofi Herakleitos (noin 535-475 eaa.) sanoi osuvasti: muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton, taukoamaton muuttuminen. Tämä lohdutukseksi, jos oppimisen muutos pelottaa. Muutos oli rajua myös, kun keksittiin polttomoottori, puhelin tai puhumattakaan suurista vallankumouksista. Vain muutos on pysyvää.

Jouni Vornanen

tiedottaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*