”Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa murentaa koko tuntemamme maailman, mutta emme tunnu tajuavan sitä. Vaikka sanoja ja kuvia ilmaston kuumenemisen seurauksista on tuotettu jo vuosikymmeniä, viestin viemisessä ei ole syystä tai toisesta sen vaatimassa mittakaavassa onnistuttu. Ilmastokriisin lisäksi meillä on viestinnän kriisi.” Näin tylysti alkaa Journalismi 1.5° – Raportti suomalaisen ilmastojournalismin tilasta ja tulevaisuudesta.
Tiedontarve ilmastonmuutoksen uhkakuvista, seurauksista ja tarvittavista sopeutumistoimista kasvaa ilmaston muuttuessa kiihtyvällä vauhdilla. Viestinnällä ja laajalla yhteiskunnallisella vuorovaikutuksella tulee olemaan merkittävä rooli ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden lisäämisessä. Tarvitaan entistä enemmän alueellisesti, paikallisesti ja toimialoittain kohdennettua ilmastoviestintää.
”Sää- ja ilmastonmuutosriskeihin ja sopeutumiseen liittyvää tietopohjaa on vahvistettu järkevällä tavalla, ja tutkimustiedon saatavuus loppukäyttäjille on varmistettu vuoteen 2027 mennessä.” Näin asetetaan yksi ilmastoviestintään liittyvistä tavoitteista pian julkaistavassa Kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelmassa.
Voidaanko siis jo puhua ilmastokriisinhallinnasta? Sendaissa, Japanissa hyväksyttiin vuonna 2015 YK:n viitekehys katastrofien vähentämiseksi vuosille 2015–2030. Sendai viitekehyksen toimeenpanon edistämiseksi Suomessa sisäministeriö koordinoi laaja-alaista ja poikkihallinnollista yhteistyöverkostoa, jonka tehtävänä on edistää katastrofiriskien hallintaa koskevan tiedon vaihtoa sekä varmistaa riittävän laajan ja täsmällisen katastrofiriskien hallintaa koskevan tiedon kerääminen. Allekirjoittanut on työryhmässä ilmasto- ja ympäristöturvallisuuden asiantuntijana. On syytä puhua ilmastokriisinhallinnasta.
Mikä on viestinnän merkitys ilmastokriisinhallinnassa? ilmastonmuutokseen liittyvän viestinnän tärkeyttä ja vaikuttavuutta on syytä pohtia kaikkien meidän, jotka olemme toimittajia, viestinnän ammattilaisia, ilmastonmuutosprojekteissa työskenteleviä tai ilmastotutkijoita. Etsimme vastausta kysymykseen, mikä on viestinnän ja journalismin rooli ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. Haemme näkökulmia siihen, miten viestimme entistä syvällisemmin paikallistason muutoksista ja tulevaisuudesta.
Syksyllä julkaistiin tutkimus, jossa vertailtiin keski-iältään 23-vuotiaiden nuorten ilmastonmuutostunteita ja -toimintaa 28 maassa. Suomessa oli vertailumaista lähes eniten huolta ja ahdistusta mutta eniten myös positiivista toimintaa ympäristön hyväksi. Tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että sosiaalisen ja muun median vaikutus ilmastoahdistukseen ja huoleen sekä toimintaan on merkittävä. Medialla näyttäisi olevan jopa positiivinen ja voimaannuttava vaikutus.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen viestinnällä on suora kytkös alueelliseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä aluetalouteen. Ilmastoviestintä tekee näkyväksi ilmastonmuutoksen ja innovaatiotoiminnan sekä ennakoinnin ja tulevaisuustyön yhteensovittamista.
Viestinnän ja journalismin parissa työskentelevien on kyettävä aivan uudenlaiseen alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön. Meidän on tunnettava vastuumme siitä, että ilmastoviestinnällä ja -journalismilla vaikutamme ihmisten arjen turvallisuuden tunteeseen. Ilmastonmuutoksesta viestiminen on keskeinen osa inhimillisen turvallisuuden edistämistä.
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
