Organisaatioiden välisestä yhteistyöstä puhutaan paljon. Yhteistyön tasoja on monia ja usein ei ylletä yhteiskehittämiseen saakka. Se miten kehittämistyö kannattaa toteuttaa ja mitä yhteiskehittämisellä tavoitellaan, ovat tärkeitä tunnistaa. Yhteistyö ja yhteinen kehittäminen voidaan usein aloittaa kokeiluna tai prosessina. Miten yhteinen tarina jatkuu alun jälkeen, voi osoittautua usein haastavaksi osaksi kokonaisuutta. Haasteena on myös työelämän kiire ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen.
Keväällä kurkistettiin teemaan Tunnistetaanko strategisia kyvykkyyksiä ja johdetaanko osaamista? Teema sai konkretiaa Savonia-ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteiskehittämisenä. Tämä oli ammattikorkeakoululle uudenlainen benchmarking-prosessi.
Tavoitteena oli tutustua yhteisissä työpajoissa menettelyihin, joilla organisaatiot määrittelevät strategiset kyvykkyydet ja osaamisen, sekä analysoida ja prosessoida yhdessä hyviä käytänteitä. Prosessin aikana teema muotoutui myös keskusteluun strategisten kyvykkyyksien tunnistamisen ja osaamisen johtamisen haasteista ja tulevaisuuden ennakointityön tärkeydestä.
TOTEUTUS
Työpajan teema linkittyy vahvasti strategiatyöhön ja organisaatioiden johtamiseen, joten yrityksistä mukaan osallistui johtajia. Prosessi ei ollut aiheeltaan kevyt eikä helppo ja vaati yrityksiltä paljon sitoutumista prosessiin.
Ennen työpajoja käytiin yrityskohtaiset alustuskeskustelut, missä avattiin prosessin tavoitteita ja toteutusta sekä sparrattiin yrityksiä valmistautumaan työpajoihin. Työpajat toteutettiin hybridi- ja etätoteutuksina, missä työpajojen kulkua ohjasivat fasilitaattorit.
Työpajat sisälsivät aktivointina teoria-alustuksen päivän teemaan. Ensimmäisessä työpajassa kuultiin myös yritysten alustukset, mitkä koostuivat alustuskeskusteluissa annetuista ennakkotehtävistä. Kolmannessa työpajassa työpajan sparrauspuheenvuoroon kutsuttiin myös prosessin ulkopuolinen yritys, joka oli onnistuneesti toteuttanut omaa strategisten kyvykkyyksien prosessia ja luonut osaamisen johtamiseen omat käytänteet.
Työpajoissa yhteinen kehittämisosuus toteutettiin aktiivisella keskustelulla päivän teemaan liittyen sekä yhteisellä etätoteutukseen soveltuvalla alustalla. Työpajojen tulokset koottiin tiivistetysti yhteiselle viestintäalustalle.
Työpajojen jälkeen käytiin yrityskohtaiset palautekeskustelut, missä työpajojen toteuttaminen sai paljon kiitosta. Erityisesti onnistuminen tapahtui lähtökohdiltaan erilaisten yritysten kohtaamisessa, missä huomattiin, että haastavan teeman ympärillä on kaikilla paljon samaa. Keskusteluista jäi jokaiselle mukaan jotakin toisilta opittua.
Palautekeskustelun kommentteja itse prosessista:
workshopit yllättivät, oltiin todella asian ytimessä
prosessin vetäminen ja muut osallistujat oli erinomaista
tuntui, että jäi kesken, olisi halunnut jatkaa
epäilytti aluksi hypätä kiireisestä arjesta johonkin
prosessi onnistui ja toimi äärimmäisen hyvin, olen ottanut oppia omiin kokouksiin.
TYÖPAJAT TARVITSEVAT SUUNNITTELUA
Työpajojen toteutus onnistuu, kun
- teema ja osallistujien asiantuntemus ja vaikuttamismahdollisuudet kohtaavat
- työpajojen kulku suunnitellaan etukäteen
- osallistujia sparrataan ennen työpajoja
- toteutus on ohjattua ja hallittua
- työpajojen tunnelmat keskustellaan yhdessä
- annetaan mahdollisuus palautteelle
- yhteiset ajatukset saatetaan konkretiaan.
Lista hyvistä käytänteistä voisi olla pitkäkin. Samoin voisi olla lista asioita, mitkä eivät toimi. Työpajoista saa usein enemmän irti, kun on itse aktiivinen, mutta heittäytyminen vaatii myös voimia. Toteutuksen on toimittava ja osallistujien saatava olla asiantuntijavieraita, jotka tulevat tilaisuuteen antamaan oman panostuksensa. Liiallinen osallistaminen ja vastuuttaminen voivat helposti viedä energian työpajan toteutuksen varmistamiseen kuin tavoiteltuun asiantuntijuuden hyödyntämiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteiskehittämisellä tulisi olla jatkumo yhteisesti sovittujen askelmerkkien mukaisesti. Liian usein hyvät ideat jäävät vain ajatuksiksi.
Jenni Toivanen, jatkuvan oppimisen johtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
