Koulutustason nouseminen vaikuttaa yrittäjyysinnokkuuteen laskevasti. Tätä faktaa vahvistaa jälleen kerran Akavan teettämä kysely, jonka mukaan 20–35-vuotiaista ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 28 prosenttia oli sitä mieltä, että opintosisällöt tukivat yrittäjyyttä erittäin tai melko hyvin. Yliopistoista valmistuneista samaa mieltä oli vain 13 prosenttia vastaajista. Samaisen tutkimuksen mukaan 36–64-vuotiasta ammattikorkeakoulutetuista 21 prosenttia koki opintojensa tukeneen yrittäjyyttä. Yliopistoista valmistuneista saman ikäisistä tätä mieltä oli vain seitsemän prosenttia.

Miten korkeakouluopintojen sitten tulisi tukea yrittäjyyttä? Vaikka tiedon on todistettu lisäävän tuskaa, tarvitaan varmasti faktoja ja esimerkkejä.  Mahdollisuuksien näkeminen ja vaihtoehtojen vertailu edistää yrittäjyyttä kun yrittäminen nähdään yhtenä mahdollisena uravaihtoehtona muiden joukossa. Sen sijaan ajatus siitä että hyvin suunniteltu ”yrittäjyyskasvatus” johtaisi kasvavaan määrän Suomen taloutta elvyttäviä uusia yrityksiä kuulostaa tänä päivänä epätoivoiselta eilispäivän haikailulta, joku varmasti tähänkin vielä uskoo.

Korkeakoulujen luontainen mahdollisuus edistää yrittäjyyttä on luoda avoimia innovaatioympäristöjä joissa kyseenalaistetaan olemassa olevaa, kokeillaan, opitaan ja luodaan uutta. Hyviä esimerkkejä löytyy sekä kansainvälisesti että kotimaasta, Pohjois-Savossa olemme vielä valitettavasti lähtökuopissa. Eri alojen asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kohtaaminen synnyttää väistämättä uusia innovaatioita ja verkostoja, jotka toimivat puolestaan pohjana yritystoiminnalle. Eri koulutustasojen oppilaitoksilla on myös hallussaan merkittäviä aineellisia resursseja (koneita, laitteita, ympäristöjä), joita olisi mahdollisuus hyödyntää merkittävästi nykyistä tehokkaammin vaikkapa tuotekehityksessä ja uusien tuoteinnovaatioiden testauksessa.

Jonkin verran keskustelua häiritsee myös eräänlainen joko/tai-ajattelu. Yrittäminen nähdään usein tarpeettoman totalitäärisenä valintana vaikka näin ei tarvitsisi olla. Sen sijaan että tavoitteena olisi elinikäinen yrittäjyys ja tästä tunnustuksena yrittäjäjärjestön myöntämä standaari, on tulevaisuudessa yrittäjyys yhä useammin yksi elämänvaihe tai osa kokonaisuutta palkkatyön ohella.

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu