Nuorten asenne yrittäjyyteen mahdollisena uravaihtoehtona on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut myönteisempään suuntaan. Ajatus oman yrityksen perustamisesta on nykyään todennäköisempi jopa korkeakouluopiskelijalle vaikka edelleen tiedon voidaan havaita lisäävän tuskaa, akaateeminen yrittäjyys on Suomessa valitettavan vähäistä.
Nuorissa on tulevaisuus ja kuvattu muutos näkyy onneksi myös laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa, yrittäjyys on aiempaa hyväksyttävämpi uravaihto. Yksi vaihtoehto muiden hyvien vaihtoehtojen joukossa, ei enempää eikä vähempää. Perinteinen työläiset-porvarit vastakkainasettelu nostaa päätään enää lähinnä opposition kritisoidessa kiky-neuvotteluja, tämä Lindmannille ja kumppaneille suotakoon. Suomen kaltaisen pienen avoimen viennistä riippuvaisen talouden menestymismahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa ei varmaankaan paranneta keskinäisellä kinaamisella, tämän ymmärtäminen laajasti puolin ja toisin tuntuu tosin jostain syystä olevan täysin mahdotonta.
Yhteiskunnallisen keskustelun ja yleisen asenneilmaston ohella nuorten maailmankuvaa rakennetaan usein roolimallien kautta. Pieni huolestumisen paikka, kiinteistökuningatar Kaisan siirryttyä ainakin hetkeksi taka-alalle, ovat eniten medianäkyvyyttä tällä hetkellä saavat yrittäjäpersoonat (sanan varsinaisessa merkityksessä) huutokauppakeisari Palsanmäki ja kauppaneuvos Jethro. Siinäpä isille ja äidille ihmeteltävää kun viisivuotias Eevertti alkaa meklata kuparipannusta lähtien kodin irtaimistoa tai koheltaa posket punaisena pitkin naapurustoa antamassa arvioita asuntojen hinnoista.
Vaikka en suuri amerikkalaisuuden ihailija olekaan, pidän suosittua jenkkiformaattia ”Shark Tank” (Leijonan luola) varsin mainiona lyhyenä oppimääränä yrittäjyyteen. Formaattia kokeiltiin suomalaisenakin versiona, jossa leijonina kunnostautuivat mm. pankkiiri Ari Lahti ja nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Jenkkihaiden kiinnostuksen herättäminen vaatii hyvän idean lisäksi yrittäjältä uskoa omaan tekemiseen, periksiantamattomuutta ja vakuuttavuutta. Liikeideakonsepti on kyettävä lyhyessä ajassa viestimään selkeästi ja näkymä tulevaisuudesta on oltava kirkas. Faktojen on oltava hallussa ja niiden on perustuttava todellisuuteen, ei toiveisiin tai haaveisiin. Isi ja äiti, odottakaapa vain pikku Eevertin seuravaa pitchausta..
Ja sitten on tietenkin tämä yksi amerikkainen yrittäjä. Let´s Make America Great Again vai pitäisikö todeta God Bless America.
Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu
