Yrittäjyys koulutuksen haasteena

Kuva: Kaija Sääski

Suuri kokonaisuus on, miten suomalainen koulutus jatkossa pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Kohtaako koulutus ja työelämän tarpeet? Millaista opiskelijaa korkeakoulu ymmärtää? Elämän ja kuoleman kysymys, kykeneekö korkeakoulu tuottamaan yrittäjiä?

Näihin kaikkiin kysymyksiin koulutuksen tulisi vastata, mutta erityisesti yrittäjyyden vahvistaminen on yksi suurimmista pullonkauloista. Ei kahta sanaa, Suomi tarvitsee kehittyviä ja menestyviä pk-yrityksiä.

Selvitysten valossa näyttää kuitenkin sille, että uusissa yrityksissä on melko vähän innovatiivisuutta ja kasvuhakuisuutta. Suomalaiset yritykset eivät myöskään ole kansainvälistyneet samassa vauhdissa kilpailijamaiden yritysten kanssa, joskin kansainvälistyminen on kiihtymässä.

Akateeminen yrittäjä on Suomessa kuitenkin vielä outo otus. Akateemiset ovat perinteisesti siirtyneet julkiselle sektorille tai suuryritysten palvelukseen. Osasyy on varmasti myös koulutuksen luonteella, joka ei tarpeeksi korosta yrittäjyyskasvatusta.

Onneksi poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Jesse Heimonen valmistui tradenomiksi. Oppimisen into ei laantunut, vaan miehen tie vei kauppatieteen maisteriksi ja siitä vielä tohtoriksi. Nyt Heimonen on yrittäjä.

Liikeideana on kohderyhmäperusteinen mediahakukone. Palvelua varten yritys on kehittänyt älykkään hakualgoritmin, joka auttaa mainostajaa löytämään haluamansa kohderyhmän tavoitettavia medioita, mainospaikkoja: helpommin ja nopeammin.

Valoa tunnelin päässä. Nuoret kuitenkin kaipaavat yrittäjyyden opetusta. Kuten hyvin tiedetään, koulu opettaa hyvin kieliä tai sosiaalisuutta, mutta yrittäjyyden opetus on jäänyt lapsipuolen asemaan. Puijonsarven neljäsluokkalaiset näyttivät esimerkkiä.

Lähes 60 oppilasta vieraili Business Centerin tiloissa. Nuoret eivät ainoastaan vierailleet, vaan kyseessä oli yrittäjyysajatteluun ja innostavuuteen virittävä aamupäivä. Käynti sopi hienosti Centerin arkeen, sillä tarkoituksena on antaa yksilölle valmiuksia ja kannustusta yritteliäisyyteen ja luovuuteen varhaiskasvatuksesta alkaen.

Digitalisaatio tulee läpi yhteiskunnan. Rutiinitöitä siirtyy koneille entistä enemmän. Ihmiset kaipaavat esimerkiksi somekanavien vastapainoksi toistensa aitoja kohtaamisia ja keskusteluja yrittäjyyden olemuksesta. Tämän osoitti todeksi Puijonsarven neljäsluokkalaiset.

Jouni Vornanen

Savonia-ammattikorkeakoulu, tiedottaja

Jätä kommentti

*