Hamstereita ja kukkaisliittoja

Elämme elonkorjuun aikaa ja hamstereiden tavoin korjaamme satoa talteen. Talven varalle niin, kuin siinä Veikko Huovisen kirjassa. Se teos lienee outo nuoremmalle sukupolvelle. Aina pakastaessa sekä hilloja keitellessä näen silmissäni kuvia kahdesta naapuruksesta Hamsterista ja Rurikista suunnittelemassa selviytymisvarastoja pitkän talven varalle.
Onnellista on elää maassa joka tuottaa vielä puhdasta ravintoa. Vaalikaamme sitä ja nauttikaamme kaikista luontomme tuotteista. Suurella hartaudella lisään puurooni mustikoita, viinimarjoja, mansikoita tai vadelmia. Pienoinen puutarhani tuottaa iloa kahden hengen talouteen. Tosin vaihtelevasti, mutta parasta lienee kuitenkin sen terapeuttinen vaikutus. Ilman tätä pihaa elämä olisi tyhjää, ankeaa ja väritöntä.
Pian on aika kerätä perennoista siemenet talteen. Niillä voi ilahduttaa ystävää tai kylvää ne itse keväällä uuteen paikkaan. Eniten näyttää tulevan lilan unikon siemeniä. Olenkin saanut niistä jo muutaman varauksen. Ukkolaukkaa lähti täältä kirjekuoressa kohti kalakukkokaupunkia. Tuntui ”ukoista” olevan pulaa sillä suunnalla.
Mieluisin lahja itselleni on tuttavalta saadut kukansiemenet. Uusi kirsikkapuu on kasvamassa alueella jossa ei vielä ole muuta, kuin rikkaruohoja. Siihen ajattelin kylvää ensi keväänä sekalaisen kukkaniityn. Pörriäisiä ja perhosia varten..niin ja kissaani josta on kehittynyt varsinainen vihertassu.
Meillä useat kärhöt kukkivat parasta aikaa ja ne ovat muodostaneet pareja tällekin kesälle. Keltainen krassi kosiskelee lilan väristä jackmaniipoikaa ja toisessa penkissä ”sateenkaarikrassit” kilpailevat lumikärhön huomiosta. Saapa nähdä mitä kaikkea ehtii tapahtumaan, sillä vielä on kesää jäljellä…
Nyt on aika ajatella myös tulevaa kasvukautta ja käydä lannoittamaan puutarhaa syyslannoitteilla. Satoa tuottavat kasvit tarvitsevat vahvistusta selviytyäkseen talvesta. Aivan kuten me tankkaamme vitamiineja kasvitkin kaipaavat kaliumia ja fosforia. Olen kantapään kautta oppinut, että pelkk pas… puhuminen pellon pientareella ei auta vaan tarvitaan todellakin oikeaa lannoitusta, oikeaan aikaan.
Elokuulla on vielä lämmintä ja valoisaa joten nyt voi jakaa ja istuttaa uusia taimia. Ne ehtivät juurtua ennen talven tuloa. Sipulikukkien istutus kannattaa tehdä myöhemmin.
Kaikkein parasta lienevät pimenevät, samettiset elokuun illat. Kaivan esiin kaikki lyhdyt sekä tuikut ja alan ripustamaan niitä puiden oksille. Suuri superkuu valvoo puuhiani ja yhdessä ulvahdamme elokuiseen yöhön.

Jätä kommentti

*