Maaliskuuta

Tunturimaastossa on vielä paljon lunta ja ajoittain pakkasherra kopsauttelee nasakasti mökin nurkkapieliä kuin muistuttaakseen, että nyt on vielä talvi. Mutta jos ne vanhat merkit pitävät paikkansa kevään neitokainen hiipii hiljalleen käydäkseen lopullisen taistelun talven kanssa. Siitä kertovat nämä valostuneet päivät auringon viipyillessä yhä pidempään taivaanrannassa. Joella jääkannen alta on kuulunut jo pitkään matalaa kuminaa, narahduksia ja vesihiiden laulua kevään odotuksesta.

  

Kunnon matikkapyryä ei ole vielä ollut, mutta Savossa sen ainakin saa kokea. Täällä lienee ehkä taimenmyräkkä mahdollinen, mutta juuri tällä kohtaa tiedoissani on pilkkireiän kokoinen aukko. Saukot kalastavat joella ahkerasti ja majavakin näkyy puuhailleen puutöidensä parissa. Oli hakenut pesälle lisää järsittävää. Minulla on ollut rautujen pilkkiminen mielessä, mutta ehkä se toteutuu joskus hamassa tulevaisuudessa. Täällä lähellä on muuan kaunis Rautujärvi, jossa kävin viime kesänä.

Käydessäni viimeksi joella sinne oli ilmestynyt uusia virtapaikkoja. Näin koskikaran niiailemassa kivellä, mutta se on niin nopea ettei meikäläinen ehdi saada sitä kuvaan. Olen pysytellyt jalkapatikassa näihin päiviin saakka, kun nuorena sain hiihtämisestä tarpeekseni. Pari kertaa kokeilin täällä pohjoisessa lumikenkiä, mutta sepä ei ollut minun laji. Tämän talven hanki on niin höttöä ihan pohjaan saakka, että sinne humpsahtaessaan onkin selvittelemistä, että pääsee takaisin pystyyn.

Sain ystävältä koekäyttöön liukulumikengät ja siitä se taivas aukeni. Löytyipä sellaiset välineet, että tykästyin heti. Vaan niiden hankita siirtyy ensitalvelle, koska ovat kaikista paikoista loppuunmyydyt. Ja sehän kertoo siitä, että ihmiset ovat alkaneet liikkumaan myös talvisessa luonnossa, mikä on oikein hyvä asia. Aika tylsää olisi elää ja asua maassa, jossa olisi aina kesä ellei ole syntynyt sinne. Olen kokenut sen ja uskokaa pois, että ei se ainainen hikoileminen ole mukavaa pidemmän päälle.

Karvakaverit Nalle ja Rölli ovat aina innolla mukana retkellä, vaikka lumeen uppoaminen keljuttaakin hetken aikaa. Kuvan otti ystäväni Anne Pantsu.

Jätä kommentti

*