Uusi vuosi, uudet puuhat

Vuosi vaihtui varsin hiljaa ja rauhallisissa merkeissä. Luonnonkatastrofit, virukset, suru-uutiset, pienet yllätykset yms. leimasivat vuotta 2020. Jospa tämä uusi olisi parempi ja terveellisempi elää kuin edellinen, jo muistojen arkistoon siirretty. Onneksi olemme saaneet oikean talven Savoonkin.

Tätä kirjoittaessani on muutaman asteen pakkanen ja satelee hiljalleen lumihitua. Maisema on kaunis tykkylumipuineen ja suorastaan kutsuu kävelylle tai hiihtolenkille. Metsässä on hyvä hengitellä, rauhoittua ja kerätä voimia. Minä etsin sieltä inspiraatiota kirjoitusharrastukseeni.

Olen seurannut metsäpuron hidasta jäätymistä lenkkeillessäni.

Hangenpinnalta oppii lukemaan mikä eläin siinä on liikkunut ja mitä se on mahdollisesti tehnyt. Minne se on mennyt, miksi ja onko sitä kenties seurannut joku? Käytämme samaa polkua tuttavien kanssa ja heidän kengänjäljet ovat tulleet myös tutuiksi. Hyvä, että kävelevät, niin pysyy polku auki mahdollisimman pitkään. Punaiset posket, iloinen mieli ja reipas olo palkitsevat parhaiten ja toivottavasti pitävät myös meidät terveenä.

Tätäkin voisi sanoa voimapuuksi. Sen alta on ainakin hyvä kulkea.

Näin alkuvuodesta täytyy ladata mielikuvituslohkon akkuja, rentoutua ja levätäkin ennen kuin aloitan nämä kirjoituspuuhat taas oikein tosissani. Nautitaan talvesta kukin parhaamme mukaan. Kevättä kohtihan tässä ollaan jo menossa. Oikein hyvää, onnellista ja tervettä tätä vuotta teille kaikille.

 

 

 

 

Jätä kommentti

*