Nyt on kulunut tasan viisi päivää siitä, kun palasin Team Rynkeby -reissulta takaisin kotiini Mikkeliin. Yhdeksän päivää sitten saavuimme joukkueemme kanssa Pariisin Leijonapuistoon maaliintulojuhlaan. Paikalla oli yhteensä 65 joukkuetta yhdeksästä eri maasta. Jokaisella oli mukanaan huolto- ja tukijoukkoja. Monen omaiset olivat lentäneet Pariisiin vastaanottamaan rakkaimpiaan. En ikinä tule unohtamaan sitä tunnetta minkä koin, kun ajoimme kunniakierroksen valtavan väkijoukon hurratessa. Kyyneleet valuivat ajolasien alta pitkin poskia ja valtava onnen tunne valtasi koko kehon ja mielen. Me tehtiin se! Pyöräilimme Pariisiin saakka!

Heinäkuun alun lähtötapahtumat tuntuvat nyt hyvin kaukaisilta, mutta palataan hetkeksi vielä muisteleman niitä. Joensuun triomme Pia, Marjut ja Miljamaria lähtivät matkaan jo 4.7. Seuraavana päivänä Kuopion torilta eli mualiman navalta lähti liikkeelle jo isompi joukko meidän tiimistä. Tällä kaudella joukkueessamme olikin kaikista eniten jäseniä nimenomaan Kuopiosta. KYSin edustalla tiimimme jäsenet tapasivat Lasten veri- ja syöpätautien osaston henkilökuntaa ja kaksi pientä potilasta. Toinen potilaista oli askarrellut yhdelle tiimimme jäsenelle kauniin pyöräkoristeen matkaa varten ja toinen heistä antoi muun muuassa onnenpotkun apukapteenillemme Anulle.

Jyväskylästä lähdimme matkaan 6.7. aamulla koko joukkueen voimin. Matkaa ensimmäiseen majapaikkaamme Vääksyn Tallukkaan oli 170km. Sää oli hiostava ja pian saimmekin nauttia vesisateesta oikein olan takaa. Onneksi olimme jo harjoitelleet sadekelissä ajamista Vuokatin reissulla. Silloin opimme, että pystymme ajamaan ryhmässä haastavissakin keliolosuhteissa.

Hyvin levätyn yön jälkeen pyöräilimme Helsinkiin 164km. Näin jälkikäteen ajateltuna, mielestäni reissun jännittävin osuus oli ajaminen ryhmässä Helsingin keskustaan. Maaseudun rauhassa pääasiassa treenaavalle pyöräily pääkaupungin vilinässä oli ainutlaatuinen elämys. Päästyämme turvallisesti majapaikkaamme Hotelli Presidenttiin kiitimme ja kehuimme vuolaasti meidän navigointitiimiämme. Todella upeaa työtä!

Seuraavana aamuna pyöräilimme lyhyen matkan hotellilta Bolt Areenalle lähtöjuhlaan. Tunnelma juhlassa oli ikimuistoinen. Paikalla oli noin 270 Team Rynkeby pyöräilijää huolto- ja tukijoukkoineen. Areenalta ajoimme isona keltaisena letkana poliisisaattueessa Vuosaaren satamaan 20km. Siellä saimmekin odotella hyvän aikaa laivaan pääsyä. Onneksi huolto oli varannut meille paljon maittavaa välipalaa.

Laivamatka Vuosaaresta Saksan Travemundeen kesti 30 tuntia. Siinä ajassa ehti hyvin palautua edellisten päivien rasituksesta. 9.7. saavuimme myöhään illalla perille ja pyöräilimme vielä 22km matkan Lybeckiin meidän ensimmäiseen Saksan majapaikkaan. Ilta hämärtyi ja pimeni nopeasti. Onneksi olimme varanneet hyvät lamput pyöriimme. Suomen prologin jälkeen varsinainen Tour de Paris oli alkanut!

Matkan aikana elimme eräänlaisessa Rynkeby kuplassa. Tuntuu kuin oma joukkue olisi perhe, jolla on tietyt rutiinit ja päämäärä. Joka aamu herätys oli noin klo 6 (riippuen pyöräilijän tehokkuudesta aamuisin 😅), sitten aamupala, pyörän huoltoa ja klossi oli kiinni lähes poikkeuksetta klo 7:30. Ajoimme noin tunnin ennen ensimmäistä 5 minuutin mittaista  ”biotaukoa”. Seuraavaksi oli kahvitauko, sitten bio/lounastauko, bio/kahvitauko jne. Pääsääntöisesti nousimme pyörän selästä pois noin kerran tunnissa, mutta pidimme tauot lyhyinä. Taukovastaavamme Asko piti huolen, että aikataulusta ei lipsuttu. Voin kertoa, että jokainen meistä kehittyi matkan aikana käyttämään käytettävissä olevaa aikaa tehokkaasti.

Matkavauhtimme oli keskimäärin 25km/h. Päiväetappien varsinaiset pituudet olivat 164-197km pois lukien kaksi viimeistä päivää Ranskassa, jolloin etapit olivat molempina reilut 80km. Olimme siis yleensä polkeneet päivän mittaan keskimäärin 8-10 tuntia taukoineen, kun saavuimme iltaisin hotellille. Siellä pidimme vielä niin sanotun perälautakokouksen, jossa kävimme läpi lyhyesti kuluneen päivän. Tämän jälkeen pesimme pyörät ja sitten vasta menimme itse peseytymään. Jokaisen illan kruunasi illallinen hyvässä seurassa. Unta ei tarvinnut iltaisin kauaa odotella.

Matkan aikana jokainen meistä koki takuuvarmasti hyvin monenlaisia tunteita. Ajaessa oli myös aikaa jäsennellä omia ajatuksia.  Luulen, että moni meistä sai useita ahaa -elämyksiä ja oivalluksia. Uskon, että tämä kokemus on opettanut meille jokaiselle paljon uutta elämästä ja vahvistanut jo olemassa olevaa.

Pyöräilimme Saksan, Hollannin ja Belgian kautta Ranskaan. Matkan varrella näimme upeita maisemia ja tapasimme paikallisia ihmisiä, tosin lähinnä hotelleissa ja kahviloissa. Maissi- ja auringonkukkapeltojen kauneutta ihailimme useamman kerran.

Tällä hetkellä oloni on onnellinen, mutta haikea. Yhteinen matkamme tämän joukkueen kanssa on ohi. Tulen aina muistamaan tämän reissun kaikkine kommelluksineen ja nauruineen. Uusia ystäviä tuli useita ja kuntokin on kiitettävästi kohonnut projektin aikana. Elämä on tietyllä tavalla yksinkertaistunut ja hyvä niin. Syyskuun loppupuolella kokoonnumme vielä yhteiseen juhlagaalaan Helsingissä. Siellä saamme kuulla kuinka paljon Suomen joukkueet ovat tänä vuonna yhdessä saaneet kerättyä varoja vakavasti sairastuneiden lasten hyväksi.

Seuraavalle kaudelle haetaan jo uutta kokoonpanoa. Kannustan hakemaan rohkeasti mukaan. Hakuaikaa on elokuun loppuun asti. Joukkueen nimi on jatkossa Team Rynkeby Järvi-Suomi. Lisätietoja löydät meidän Facebookista ja Instagramista.

25.7.2022 Maija Laukniemi