Kukaan lapsi ei saisi olla omaishoitaja

FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen kävi eduskunnassa tapaamassa minua.

Tämän viikon tiistaina 9.10. vietettiin Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää. Mielenterveysomaiset ovat monessa suhteessa väliinputoajia, eikä heidän avun ja tuen tarvetta usein tunnisteta. 

Mielenterveyskuntoutujia ei mielletä vammaisiksi, eivätkä he yleensä saa vammaispalvelulain mukaisia vammaispalveluja. Heitä hoitavat omaiset jäävät usein vaille omaishoidon tukea. Lainsäädäntö ei ole esteenä, vaan se, ettei vammaispalvelujen ja omaishoidon tuen myöntämiselle ole yhtenäisiä kriteereitä. Sen johdosta kunnissa tulkitaan lakeja hyvin eri tavoin. Usein pääpaino arvioinnissa on fyysisen avun tarve ja helposti unohtuu, että vakavia mielenterveysongelmia poteva henkilö saattaa tarvita ympärivuorokautista ohjausta, apua ja valvontaa. 

Tänä vuonna Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami haluaa muistuttaa yhdestä lähes kokonaan unohdetusta omaisten ryhmästä – lapsiomaisista, jotka kantavat vastuuta mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivistä vanhemmistaan. Lapsiomaiset ovat näkymätön ryhmä, joita ei tunnisteta ja jotka eivät saa oikea-aikaista apua. 

Kukaan lapsi ei saisi olla omaishoitaja. FinFamissa on kuitenkin laskettu, että joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Nämä lapset ajautuvat helposti kantamaan sellaista vastuuta, joka ei heille kuulu. Nuoret omaishoitajat tarvitsevat erityistä ja heille suunnattua tukea ja turvaa. Oikea-aikainen apua ja tuki on tärkeitä. Tutkimuksissa on todettu, että 60-prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastui alle 25-vuotiaana. Sairastuminen johtaa usein opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. 

Vanhempien syyllistäminen ja huostaanotto eivät auta, sillä sen jälkeen lapsen tai vanhempien on vielä vaikeampi hakea apua. 

Asia on edelleen tabu, eikä näitä lapsia tunnisteta. Tämä tuli esille myös ministeri Saarikon vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni, jossa kysyin, miten näiden lasten tunnistamista parannetaan ja miten saadaan rakennettua oikea-aikainen auttamisjärjestelmä. Ministeri ei tuntunut tunnistavan tätä ongelmaa. Vastauksessaan hän luetteli erilaisia lastensuojelun ja omaishoidon toimenpiteitä kuten sosiaalihuollon palveluja, sosiaaliohjausta ja -työtä sekä viime sijassa lastensuojelun toimenpiteitä, jotka eivät kuitenkaan hyödytä näitä lapsia ja nuoria. 

Meidän kaikkien on havahduttava tähän tilanteeseen. Oma viestini on: Älä sulje silmiäsi, jokainen meistä voi auttaa!

 Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    ilman sosialidemokraatteja meiltä todennäköisesti puuttuisi paljon puhuttu hyvinvointiyhteiskunta.
    – Kohennusta saadaan laatutoiminnassakin vasta sen jälkeen kun ongelmat tai laatupoikkeamat on havaittu ja nostettu pöydälle.

    Päättelyä:
    Meillä (ehkä) tarvittaisiin lastenhoito(laitoksen) ja koululaitoksen lisäksi jokin elämälaitos ennen vanhainkotilaitokseen johtavaa ikää, mikä olisi terveyskeskuksen tapaan tukena erilaisissa elämän ahdingoissa – saattaisi myös olla ekologisin asumismuoto noin muutenkin?

    – Onko ammattilaisilla luotettavaa tutkimustietoa siitä, että ovatko mielenterveyssairaudet ja alkoholisairaudet perinnöllisiä, kun mainitsit heidän lastensa sairastuvan jo noinkin usein ja noin varhain?

  • Johanneksena

    Empä ole huomannut sosiaalidemokraattien politiikan auttavan mitenkään itseäni. Oikeistopolitiikalla on oikea suunta omien asioideni hoitoon.

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvä Eino J. Lapsi oppii helposti vanhemmilta tavan reagoida ja siksi esimerkiksi masentuneiden vanhempien lapset masentuivat helposti. Masentunut vanhempi ei myöskään jaksa aina huomioida riittävästi lasta ja hänen tarpeita. Jos vanhemmilla on päihde- tai mielenterveysongelmia lapsi jää usein yksin eikä hän saa sitä tukea, mitä tarvitsee. Usein nämä lapset alkavat kantaa vastuuta, joka heille ei kuulu. Jossain elämänvaiheessa tätä voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia

  • Eino J (maallikkona)

    + + hyvinvointivaltioita pidetään usein sosialistisina, niin niiden vastustajien kuin kannattajienkin retoriikassa.
    – valitettavaa jos JOHANNEKSENA ei ole hyötynyt hyvinvoinnistamme – tätähän markkinoidaan jopa ulkomaille!

    + Vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus liittyy nykyisin ensisijaisesti tulonjakoa, sosiaalipalveluja sekä valtion ja elinkeinoelämän suhteita koskeviin kysymyksiin.

    + + + Sosialismi syntyi Euroopassa teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla vastareaktiona tehdastyötä tekevien ihmisten huonoon asemaan.[2 Historian 1. kurssin sanastoa Turun opetustoimi.]

    – PÄÄSTÖISSÄ tulisi palata tuohon 1800-luvun alkupuolen tasoon, taitaa tuo oikeisto tahtoa palkansaajankin siirtyvän sinne – herrain komentovaltaan ja torppariksi? KUKA huolehtisi silloin huutolaislapsista?

    + + Vasemmiston katsotaan painottavan valtion taloudellista, säätelevää ja palveluja tuottavaa roolia, kun taas oikeiston nähdään luottavan markkinavoimiin ja haluavan pitää valtion roolin pienenä.[5 Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (toim.): ”Luku 12: Kansanedustaja ideologisella kartalla”, Vaalit yleisödemokratiassa: Eduskuntavaalitutkimus 2007. Tampere: Tampere University Press, 2009] Wikipediasta poimittua

Jätä kommentti

*