Oikeat keinot käyttöön!

En usko kenenkään vastustavan sitä, että pitkäaikaistyöttömiä autetaan ja ohjataan takaisin työelämään. Tätä haluavat työttömät itsekin. Olen ohjausryhmän puheenjohtajana mukana Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen työllistämishankkeessa, jossa toimii myös työttömien asiakasraati. Olen oppinut raatilaisilta paljon ja hallituksenkin kannattaisi kuunnella enemmän työttömien ajatuksia siitä, mikä auttaisi heitä parhaiten takaisin työelämään. Olen lisäksi käynyt tutustumassa Joensuun Nuorisoverstaan toimintaan, jossa mietitään yhdessä nuoren kanssa väyliä työllistymiseen tai sopivan opiskelupaikan valintaan. Molempien hankkeiden tulokset ovat erinomaisia. Esimerkiksi Nuorisoverstaalla toiminnan vaikuttavuus oli viime vuonna 94 prosenttia eli lähes kaikki nuoret löysivät itselleen tavoitteidensa mukaisen jatkopolun.

Nämä ovat esimerkkejä oikeanlaisesta aktivoinnista. Ongelma hallituksen ns. aktiivimallissa on se, että vastuu jätetään täysin ihmiselle itselleen. Jos hän ei löydä työtä tai pääse palveluiden piiriin, häntä rangaistaan. Mallissa ei julkisella vallalla ole mitään velvoitteita järjestää ihmiselle työtä tai palveluita. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa oli lokakuussa noin 10 500 työtöntä, joista lähes 4 000 oli pitkäaikaistyöttömiä. Avoimia työpaikkoja oli 726. Pohjois-Savossa työttömiä työnhakijoita oli reilu 12 000, joista pitkäaikaistyöttömiä yli 4 200. Avoimia työpaikkoja oli 1 763. Työllistämistä edistäviä palveluita ei ole kaikille tarvitseville saatavilla. Näissä olosuhteissa pitkäaikaistyöttömän on melko mahdotonta yksin ilman apua ja tukea päästä elämässään eteenpäin.

Oikea aktivointi tarkoittaa resurssien huomattavaa lisäämistä koulutukseen, työn etsintään, työhön valmennukseen, kuntoutukseen, työttömien terveyspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Valitettavasti lisäresursseja näihin toimintoihin ei ole tullut. Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit ovat Suomessa huonot verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Hyviä malleja toteutukseen ovat muun muassa kirjoitukseni alussa mainitut Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hanke sekä Joensuun Nuorisoverstas.

Hallituksen aktiivimalli on epäinhimillinen, jonka vuoksi kansalaisten suuttumus lakia kohtaan on enemmän kuin ymmärrettävää. Olin viime lauantaina Joensuun Talvimarkkinoilla keräämässä nimiä kansalaisaloitteeseen lain kumoamiseksi. Monet ihmiset kokivat mallin osoittavan sen, ettei hallituksella ole käsitystä tavallisten ihmisten elämästä. ”Yhdessä”-juhlavuosi päättyi hallituksen osalta ylimielisyyteen. Kansalaisaloite on kerännyt tätä kirjoittaessani lähes 130 000 nimeä. Aloite on tarkoitus luovuttaa tammikuun lopussa. Jos haluat käydä allekirjoittamassa aloitteen, se onnistuu 26.1. saakka helposti osoitteessa https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Hyvällä asialla … kiitos alueesi kansalaiselta

    työn löytyminen ei ole helppoa

    Näistä teorioista; Luin jostakin, että Yhdysvalloissa oli hetken oppisuunta, jolle työttömyyttä talousteoriassa ei ollut lainkaan – se oli oma valinta tai oma vika (yleistäen).

    Wikipediasta haeskelin toisen opin;
    NAIRU konsepti määritteli käsitteen “täystyöllisyys” tarkoittamaan eräästä työttömyysastetta (ei = 0, esim. 2 -7 %), aikaisemmin käsitteellä oli tarkoitettu että avoimia työpaikkoja olisi vähintään yhtä paljon kuin työttömiä työnhakijoita… ;
    Nykyään viranomaiset laskevat erilaisia arvioita NAIRU konseptille ja työttömyyden uhatessa laskea liian alhaiseksi he rupeavat hillitsemään talouskasvua työttömyyden kasvattamiseksi.
    Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta wikipedian tekstin mukaan niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista vielä saavuttaa ennen NAIRU konseptin tuloa suosioon. NAIRU teorian mukaan “täystyöllisyyteen” viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakea työpaikkoja ja ammattiliittojen vallan rajoittamista jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa. “”

    hallitus on siis tuon rakenteellisen muutoksen linjalla! ?

  • Juha-Matti Kinnunen

    Ongelma se että on puhetta, mutta ei tekoja.

    Sosiaaliturva vaatii täysremontin.

    Luottotiedottomia lähes 300000.

    Kannabiksen kieltolaki työtää jatkuvasti ihmisiä ulos yhteiskunnasta.

    Sitten nämä elinkeinkoon liittyvissä lupa-asioissa on jokapuolella mainittu “luotettavuus, nuhteetomuus” kenelle se luotettavuus oikein pitää osoittaa?

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvät Eino J. & Juha-Matti Kinnunen, kiitos teille pohdinnoistanne. Mielenkiintoisia ajatuksia!

Jätä kommentti

*