Osaavat ammattilaiset rakentavat toimivan soten!

Selvityksen julkaisutilaisuuden paneelikeskustelun juonsi Mikael Jungner ja siihen osallistui lisäkseni Jyrki Kasvi, Pekka Puska ja Mia Laiho.

Vuonna 2017 julkaistiin ”Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia”-selvitys, jossa tarkasteltiin tulehduksellisten suolisto- ja reumasairauksien aiheuttamia poissaoloja ja alentunutta toimintakykyä. Tavoitteena oli tutkia, mitä kustannuksia pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä syntyy yhteiskunnalle, työnantajille ja sairastuneelle itselleen. Selvityksessä huomattiin, että Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja sairastavien työkyvyttömyydessä. Alueellisen tasa-arvon toteuttaminen kyseisten sairauksien hoidossa voitiin tällöin kyseenalaistaa.

Pari viikkoa sitten julkaistiin selvityksen toinen osa. Sen tavoitteena oli etsiä syitä alueellisille eroille. Tämän selvityksen perusteella tulehduksellisten suolisto- ja reumasairauksien vaikuttava ja kustannustehokas hoito perustuvat seuraaviin periaatteisiin:

  1. Toimivat hoitoketjut ja tiivis yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä saavat aikaan hyviä hoitotuloksia.
  2. Innostunut ammattilainen kehittää omaa työtään.
  3. Oikea hoito, vähemmän sairauspoissaoloja.

Selvityksen mukaan hyvä hoitosuhde, riittävät resurssit, yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden välillä, taudin muoto ja potilaan sitoutuminen hoitoon havaittiin merkittävimmiksi tekijöiksi potilaan hyvinvoinnin kannalta.

Tulokset ovat helposti ymmärrettäviä. Siksi onkin outoa, ettei näitä periaatteita noudata joka puolella Suomea. Hallituksen sote-malli ei ole ratkaisu epätasa-arvo-ongelmiin, sillä se uhkaa entisestään rikkoa mahdollisuudet esimerkiksi integraatioon ja eheisiin hoitoketjuihin. Asioiden kuntoon laittamisessa tarvitaan tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintaa sekä potilaiden ja potilasjärjestöjen mukaan ottamista hoitoketjujen rakentamiseen. Lisäksi tarvitaan moniammatillista yhdessä tekemistä ja rakenteita, joissa työntekijät voivat kehittää asiantuntijuuttaan.

Merkittävä tulos selvityksessä on myös se, että hoitajilla ja hoitotyöllä on erityisen tärkeä rooli pitkäaikaissairauksien hoidossa. Asiantuntijasairaanhoitajien (esimerkiksi reuma-, diabetes-, IBD- hoitajien) ja fysioterapeuttien osaamista kannattaa hyödyntää. Perusterveydenhuollossa asiakasvastaavat voivat olla keskeisessä roolissa koordinoimassa pitkäaikaisesti sairaan potilaan hoitopolkuja. Asiakasvastaavana voi toimia esimerkiksi lisäkoulutettu sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Näin parannetaan potilaidenkin oikeutta osallistua hoitopäätösten tekoon, saada tietoa sekä parannetaan osaamisen tehokasta käyttöä potilaan ja perheiden hyväksi.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

 

 

 

Jätä kommentti

*