Sisäilmaongelmista sairastuneiden tilanne edelleen huono!

Viime viikolla Tutkijoiden ja kansanedustajien seura (TUTKAS), Eduskunnan sisäilmatyöryhmä sekä Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä järjestivät tilaisuuden, jonka otsikkona oli Sisäilma sairastuttaa – totta vai tarua? Niin alustajina toimineet asiantuntijat kuin paikalla olleet kokemusasiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että sisäilma voi todella sairastuttaa ja että asian inhimilliset ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat valtaisat. Osallistuin Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmän puheenjohtajana tilaisuuden paneelikeskusteluun. Korostin erityisesti vaihtoehtoiskustannusten laskemisen tärkeyttä. Mitä maksaa pitkällä tähtäyksellä korjaamatta jättäminen, jos esimerkiksi lapset päiväkodeissa tai kouluissa sairastuvat?

Sisäilmaongelmat – tai laajemmin ilmaistuna ympäristöyliherkkyys – aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä, josta seuraa kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi keskisuuren, 3500 työntekijän organisaation kustannukset voivat nousta jopa yli kolmeen miljoonaan euroon vuodessa sairauspäivät huomioiden.

Kunnat voivat ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia pitämällä huolta rakentamisen laadusta suunnitteluvaiheesta alkaen sekä huolehtimalla kiinteistöjen kunnosta. Valtion tehtävä on kuitenkin auttaa korjausrakentamisen kustannuksissa, sillä ilman valtion tukea, kunnilla on vaikea selviytyä tehtävästä. Korjausrakentamisen kansalliseen ohjelmaan sijoitetut rahat säästäisivät itsensä takaisin!

Tilaisuudessa olleet useat sisäilmasta sairastuneet henkilöt kertoivat kokemuksinaan, ettei heitä ole otettu vakavasti ja heidän oireitaan on vähätelty. Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on huolehtimisvelvollisuus työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Kun työnantaja saa tiedon työntekijän terveyttä kuormittavista tai terveyttä vaarantavista tekijöistä, hänen on ryhdyttävä toimiin. Sisäilmaongelmien terveydelle aiheutuvista riskeistä on jo riittävästi tieteellistä näyttöä, joten työntekijän kokemusten ja oireiden vähättelyä ei saisi enää olla.

Ongelmien ennaltaehkäisy on kaikkein tehokkain toimenpide kustannusten kuriin saamiseksi. Toisaalta on suuri joukko jo sairastuneita henkilöitä, joiden asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta hoidosta on myös huolehdittava. Rakennusten sisäilmastoselvitysten tekeminen on välttämätöntä, jotta ongelmien syyt saadaan selville ja suunnitelma niiden korjaamiseksi voidaan laatia. Työterveyshuolto voi arvioida sisäilmasto-olosuhteiden terveydellistä merkitystä sen jälkeen, kun työpaikkarakennuksen altistumisolosuhteet on asianmukaisesti selvitetty. Työterveyshuollon tehtävä on arvioida, liittyykö sisäympäristöön ja sen altistumisolosuhteisiin erityistä sairastumisen vaaraa tai mahdollisesti muuta fyysisen ja henkisen terveyden haitta. Mahdollisina terveysvaikutuksina sisäilmasto-ongelmakohteissa on huomioitava paitsi altistumisolosuhteisiin liittyvät sairaudet ja sairastumisen vaara, myös muu fyysisen ja henkisen terveyden haitta.

Sairastuneen työntekijän näkökulmasta on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisimman pian pääsee vaihtamaan työpaikkaa. Henkilöt, jotka eivät voi tehdä työtään työpaikalla olevien kosteusvaurioiden vuoksi, jäävät useimmiten kaikkien toimeentuloa turvaavien järjestelmien ulkopuolelle. He eivät ole työkyvyttömiä, sairauspäiväraha maksetaan vain määräajan ja heidän työnhakuaan rajoittaa altistuminen kosteusvauriomikrobeille.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta totesi jo vuonna 2012, että työntekijöille, joilla ei ole ammattitautia, mutta on sairaus tai työkyvyn alentuma, on kehitettävä korvausjärjestelmä. Tätä korvausjärjestelmää ei edelleenkään ole. Kysyin vuosi sitten asiasta kirjallisessa kysymyksessä ministeri Mattilalta. Ministeri totesi vastauksessaan, että ministeriössä selvitellään tilanteeseen sopivaa toimintamallia. Sairauden toteamiseen ja hoitoon liittyvistä uusista toimintaohjeista huolimatta korvausjärjestelmän kehittäminen ei ole edennyt ja aionkin uusia kysymykseni ministerille.

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)

Kommentit

  • Mustamies

    Merja sanailee “totuutta sisäilmaongelmista” !
    Suomessa on vain leikitty sisäilmaongelmien kanssa, korjataan ja taas korjataan, rakennuksia korjaamalla eivät ihmiset parane.
    Olen työskennellyt IV-alalla yli 60 vuotta ja nähnyt liiankin läheltä miten esim. Kuopion kaupungin koulujen ja julkisten rakennusten ilmanvaihtoa yritetään pitää kunnossa.
    Kun ei osata pitää ilmanvaihtoa jatkuvasti tarpeen, mukaisessa toiminnassa, niin koulutkin puretaan liian nuorina.
    Pienten lasten ja henkilökunnan sairastumisesta “sisäilmaongelmien takia”, eivät Kuopion kaupungin hyvät viranhaltijat välitä tippaakaan.
    Kuopion kaupungilla taitaa olla tärkein tavoite “säästää Energia” sillä keinolla ei kaupungin talous parane !

  • Merja Mäkisalo-Ropponen

    Hyvä Mustamies! Monessa kunnassa on sama tilanne kuin Kuopiossa. Asiaa on vähätelty ja piiloteltu vuosikausia, mutta onneksi siitä nyt puhutaan jo enimmäkseen asiallisesti. Toki toisenlaistakin puhetta vielä on!

Jätä kommentti

*