Miten innostuin politiikasta?

“Jos lähdet politiikkaan mukaan, se vie sinut täysin mukanansa.”

Näin totesi eräs rouva, kun pohdin lähdenkö mukaan pyrkimään yhteisten asioiden hoitamiseen.  Ajattelin silloin, että näinköhän tuo toteamus pitäisi paikkaansa.  Mietin tuolloin, lähdenkö ehdokkaaksi vuoden 2008 kuntavaaleihin. Jälkeenpäin voin todeta, että kyseisen rouvan toteamuksessa oli ajatusta mukana ja usein näyttäisikin käyvän juuri niin.

Ehdokkaaksi lähtemistä mietin usean kuukauden ajan. Pieni ajatuksen kipinä politiikkaan lähtemisestä oli jo syttynyt aiemmin.  Minusta on aina ollut kiva pohtia asioita eri näkökulmista.  Ilman intoa ei politiikasta innostu.

Aikaisemmissa vaaleissa kaupunginvaltuutetuiksi valitut henkilöt kyselivät lähtemään mukaan.  Niin sitten tein päätökseni lähteä ehdokkaaksi mukaan puolueisiin sitoutumattomana.  Minut valittiin  kaupunginvaltuutetuksi.

Halusin katsella ja kuunnella erilaisia näkökulmia.   Puolueet painottavat erilaisia asioita erilaisissa tärkeysjärjestyksissä.  Puolueista Perussuomalaiset tuntui olevan lähinnä omia ajatuksiani.  Jokaisessa puolueessa on varmasti omat hyvät ja huonot puolensa.  Maailmassa tarvitaan eri tavoin ajattelevia ihmisiä, sillä vain siten asiat tulevat parhaiten mietityksi monelta kannalta.

Vaaleja tuli ja meni.  Vaalikokemusta on tullut kunnallisvaaleista, eduskuntavaaleista, seurakuntavaaleista ja muutamista edustajistojen vaaleista. Muutamissa vaaleissa olen saanut kunnian olla ääniharavanakin.

Blogin kirjoittamiseen päätin lähteä myös mukaan.  Olen aina pitänyt kirjoittamisesta.  Koulussa pidin valtavasti ainekirjoituksesta.  Kirjoittaminen on mukava tapa tuoda ajaksiaan esille.

Politiikka vaatii pitkäjännitteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Mielestäni politiikkaa ja puutarhanhoitoa voi verrata toisiinsa. Tuloksia et saa valmiiksi heti, vaan yleensä vasta sitten, kun aikaa on kulunut. Heti ei pidä luovuttaa. Jos haluat itse kasvattaa omenoita, siihen menee aikaa. On hankittava omenan siemen tai pieni taimi. Taimi pitää jalostaa ja odottaa kasvua. Puuta pitää leikata ja suojella pupujen hampailta. Vuosien kuluttua puu voi kukkia, mutta sato ei ole sittenkään varmaa. Jos satoa tulee yhtenä vuotena, se ei takaa tuloksia seuraava vuonna.

Eli lyhyesti sanottuna, ei kannatta luovuttaa, vaan yrittää sitkeästi. Aina ei voi saada tahtoaan läpi ja politiikassa on huomioitava muidenkin mielipiteet.

Politiikkaan mukaan lähtemistäni en ole kertaakaan katunut. Se on antoisaa ja tuntuu mukavalle kun saa vietyä eteenpäin tärkeänä pitämiään yhteisiä asioita.

Tervetuloa lukemaan Savon Sanomien blogiani jatkossakin.

Elokuu2014 040

Kommentit

  • plokkariukki

    Läksin, pääsin ja lopulta kyllästyin ainaiseen kiireeseen ja toisille omien “oikeiden” töitteni ja vastuitteni siirtelemisiin. Lapset olivat aika pieniä siinä vaiheessa ja hyvä kun ehdin heitä montaa kertaa viikossa näkemään tai ainakaan kunnolla huomioimaan. Valta ja vaikuttaminen, jos siksi sitä tunnetta voisi nimittää, maistui joskus, mutta sitten kun asiat oli jo päätetty, edes ilman keskustelua jossakin muualla, tuli mitta täyteen.

    • Haukanpesän rakentaja"

      No tuli vaan mieleen poliitiikasta ja puutarhanhoidosta, mieleen väkisinkin eräs “konkari poliitikko joka putosi ministerin pallilta ns. omilleen, kun ryhtyi harrastaan “puutarhankin” hoitoa politiikointinsa ja ministerin virkansa ohella.. Tuli tupaan ns. “kuurankukkasia” Muuten KANERVA alkaa pian jo kukkimaan. Tuoksu on mahtavan voimakas! Ja menee myrkyllisenä päähän jos ottaa maljakkoon! paras antaa olla omillaan kasvupaikoilaan.. no menee näin runoiluksi ja päin kanervikkoa” Muistan Lapin hiihtioreissultani joskus kauan taakseppäin erään poliittisen “kanervan” ,joka ei kirjoittanut nimeään kun keräsin nimilistaa Talaskankaan metsien suojeluun ja luonnonsuojelukohteen aikaansaamiseksi, kaikki hiihto-kahvilan muut ihmiset laittoi ja kannatti hankettani. No hoitakoon sitten “puutarhojaan” mutta ehkä politiikasta joutais jo pois.”kanervan kukkainen” siis.

Jätä kommentti

*