Vaarantaako turpeen alasajo kotimaisen broilerinlihan tuotannon?

Energiaturvetta nostettaessa, suon maatuneesta pintakerroksesta saadaan kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana, että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta? Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä. Meidän pitää huolehtia omasta tuotannosta, huoltovarmuudesta ja työpaikoista.

 

Kyseessä on myös lintujen hyvinvointi

 

Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaisia, että nykyisen kaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.

 

Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja

 

Suomi on niitä harvoja maita, joissa siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa, eikä antibiootteja. Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihatuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen. Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna.

 

Hapan turve on antiseptista, sitoo ammoniakkia ja kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on erinomaista kylpymateriaalia linnuille. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.

 

Vaihtoehtoja ei ole

 

Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pellosta otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa. Tein asiasta kirjallisen kysymyksen, miten varmistetaan, että suomalainen broilerintuotannon eläintautitilanne tai lintujen hyvinvointi ei kärsi turpeen alas ajosta?

 

Kommentit

  • Olavi Koskela

    Kotimaisen broilerin salmonellattomuus ei johdu niinkään kuiviketurpeesta, vaan maahan tuotujen isovanhempais- ja vanhempaispolvien tarkasta valvonnasta, ja suomalaisesta keksinnöstä, jota kutsutaan nimellä CE tai kompetitiivinen ekskluusio. Tässä menetelmässä vastakuoriutuneille poikasille annetaan aikuisen linnun suolistobakteereita sisältävää valmistetta, ja käsittely estää salmonellan asettumisen poikasen suolistoon erittäin tehokkaasti. Menetelmän kehitti 1970-luvulla prof. Esko Nurmi, ja nykyisin käytännössä kaikki poikaset saavat tämän käsittelyn.

Jätä kommentti

*