Louhimies ja risumies

Katsoin Aku Louhimiehen nöyryytyksen A-studiossa.  Mikään ei muutu, vaikka maailma muuttuisi. Toiset meistä ovat vuorollaan susia, toiset risumiehiä. Sitten roolit vaihtuvat. Niin aina.

Luin joskus 1500-luvulla eläneen papin havahduttavan kertomuksen maailman onnellisimmasta ihmisryhmästä. Tai sellaiseksi hän sitä ensin luuli.

Espanjalaiset valloittajat löysivät merenrantapoukamasta eristäytyneen pikku heimon. Valkoinen hiekka hohti, palmut leyhyivät ja meri antoi ruokaa yllin kyllin. Heimon jäsenet olivat ystävällisiä, harrastivat vapaata seksiä, eivätkä sotineet tai riidelleet kenenkään kanssa.

Paikka vaikutti paratiisilta ja asukkaat maailman tyytyväisimmiltä ja onnellisimmilta ihmisiltä. He halasivat paljon ja kokoontuivat Iltaisin nuotioille pikkuryhmiin laulamaan ja tanssimaan.

Sitten tapahtui outoja. Erään nuotioryhmän ohi kulki rauhallisesti nainen lapsineen. Äkkiä tulen ääressä istuskelleet ryntäsivät naisen kimppuun ja repivät suuressa hurmoksessa hänet lapsineen palasiksi. Kun se oli tehty, heimon askareet ja ilakointi jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Aika helppo oli ennustaa, että joku tekee vielä itsemurhan metoo-kampanjan seurauksena. Ruotsalainen teatterinjohtaja Benny Fredriksson  taitaa olla ensimmäinen yleiseen tietoisuuteen tullut uhri. Että onnittelut vain kampanjan kiihkeimmille puolestapuhujille.

Ihminen on pohjimmiltaan sekä petoeläin että risumies. Peto silloin, kun tukena on riittävän vahva lauma ja risumies silloin, kun itse joutuu  oman laumansa uhriksi.

Risumiehenä ei ehkä kestä, vaikka petona olisi ollut kuinka vahva. Kun julkisesti kiusataan riittävän paljon, psyyke romahtaa.  Niin kävi ruotsalaiselle teatterinjohtajalle. Ja niin taitaa käydä vielä joillekin muillekin, meilläkin.

Heimo puhuu kauniita sanoja suvaitsevaisuudesta, tasa-arvosta, lähimmäisenrakkaudesta, vapaasta seksistä, ilakoi ja halailee toisiansa. Sitten ohi kulkee joku elämänsä louhimies… Klaffi! Joku kirkuu yössä. Anteeksipyyntöjä ja aneluja. Yleistä raivoa ja hysteriaa. Kuviteltuja torakoita  hiuksissa. Verta..

Hiljaisuus. Palmut huojuvat kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jäljellejääneiden viattomuus loistaa kelmeiltä kasvoilta kuin puhtaan valkeat lakanat ja nuotiolle jääneet hyrisevät omaa hyvyyttään.

Mutta asiasta toiseen…

Suomalaisen elokuvan näyttelijäkohtalot ei jaksa oikeasti hirveästi kiinnostaa.  Koska ei kiinnosta ne surkeasti näytellyt ja käsikirjoitetut tekeleetkään. En yksinkertaisesti pysty katsomaan niitä.

Esimerkiksi nyt puheena ollutta Levottomat-rimanalitusta seurasin ehkä vartin. Jos käsikirjoituksena on angstisen teinitytön aine ja roolisuoritukset Kihniön kesäteatterista, ei vain jaksa. Eivätkä ne osanneet edes panna. Sellaista tekoähkyilyä ja silmien pyörittelyä ei näe edes huonoissa pornofilmeissä.

Kun suomalaisnäyttelijöiden suurin saavutus on toistaiseksi Peter Franzénin viiden minuutin rooli ruumiina jossakin jenkkipätkässä, niin kaipaan niitä torakoita. Rekvisiitaksi teatterikorkeakouluun. Mielellään juoksentelemaan vapaasti, että tyttöset oppisivat edes kirkumaan uskottavasti.

Voi miten kaipaankaan Aki Kaurismäen tummankaruja ja virtsanhajuisuudessaan uskottavia mielenmaisemia myös muuhun suomalaiseen tuotantoon nykyisen pikkutyttöilyn sijaan.

Jussi Juhani

PS. Viimeksi katsoin japanilaisen huippuohjaajan Nagisa Oshiman kohuteoksen Aistien valtakunta. Yksikään suomalainen teatterialan kitisijä ei pääsisi tuon tason tuotantoon edes paikannäyttäjäksi.

Kommentit

  • väinö paaso

    kyllähän tuntematon sotilas edvin laineen ohjaamana lyö ulkomaiset elokuvat mennen tullen siitä ei pääse mihinkään

    • Humulus

      Louhimiehen Tuntematonta ennole vielä nähnyt, mutta kahdesta aikaisemmasta paremmaksi katson Mollen version. Laineen versio on noussut kulttimaineeseen, mutta se on kyllä puskateatteria, joka kertoo pikemminkin sekoilusta partioleirillä kuin sotareissusta. Ja näyttelijät ovat aivan yli-ikäisiä, Rahikaista näytellyt Halttunenkin yli nelikymppinen. Ja se näytteleminen, se sopi teatterilavalle, mutta ei elokuvaan. Ei kukaan sillä tavoin replikoi kuin Hietanen.

      • Näin on!

        Olen nähnyt kaikki Tuntemattomat – Laineen lukuisia kertoja, Mollen 1,5 kertaa ja Louhimiehen kerran. Uusin on puhtaasti elokuvana paras, Laineen taas asenteeltaan/näkemykseltään paras.

        Mollen tekele on ylivoimaisesti huonoin, jopa vastenmielinen. Varsinkin Molle jopa korostaa, mutta myös Louhimies mukailee liikaa punakirjailija Linnaa (joka oman komppaniansa miesten mukaan oli pahin purnari – ja likaisin mies) jonka oma yhteiskunnallinen propaganda-agenda puskee hänen asenteellisista teoksistaan päällimmäiseksi – niiden taiteellisista ansioista huolimatta.

        Laineen Tuntemattoman ansio – nykysilmin hieman kököstä näyttelemisestä huolimatta – on se, että hän teki elokuvastaan omanlaisensa, juuttumatta Linnan alkuteoksen agitaatiohenkeen. Ja vaikka näyttelijät olivatkin ikänsä puolesta yli-ikäisiä, eivät he sitä välttämättä olleet habituksiltaan. Sota-aikaisia valokuvia katsomalla on selvää, että sota kuluttaa ja vanhentaa niin, että nuoretkin miehet voivat näyttää keski-ikäisiltä.

        Laineen näyttelijöistä myös monet olivat itse sodan käyneitä miehiä, mikä myös tuo lisää uskottavuutta heidän näyttelemiseensä.

  • lehtola

    Mitähän vouhotusta sitten keksitään, kun tämä miituu on kaluttu loppuun ja hiipuu muitojen joukkoon???

  • Viaton

    Niinpä niin, nämä naiset kun saivat osakseen alistamista ja kaltoinkohtelua, he ottivat ohjaajan käsittelyyn, ja antoivat hänelle oppitunnin nöyryyttämisestä, alistamisesta, sadismista ja vallan väärinkäytöstä. Ihan julkisuudessa prime time. Hyviä ihmisiä on kaikenlaisia. Vallan makuun kun pääsivät metoo-kampanjan avulla, eivät aio hevin lopettaa.

  • TL

    “Suomalaisen elokuvan näyttelijäkohtalot ei jaksa oikeasti hirveästi kiinnostaa. Koska ei kiinnosta ne surkeasti näytellyt ja käsikirjoitetut tekeleetkään.”

    Oikeasti, tämän kirjoittajan pitäisi mennä logiikan peruskurssille.

  • P-ls

    Ilmeisesti jouko turkan lähdöstä on jo senverran aikaa ettei kukaan muka muista. Syyttäisivät etelän näyttelijät edes turkkaa kun aikaa on tarpeeksi jo mennyt. Kyllä pitäs hame kangasta ostaa tuommosille naisille niinkun ennen sanottiin jos joku mies oli juoruileva naismainen rollikello.

  • P-ls

    Kellekään tullut mieleen että minkähän takia suurimmassa osassa maailman maita ja kulttuureita on naiset olleet mielelläänkin hoitamassa kotia ja perhettä. Nyt kun viime vuosikymmenenä on vähän päästetty ulos niin heti alkaa pahoinvointi ym. Sisäilma ongelmat vaikka kotoa on nimenomaan päästy ulos.

  • Pjoo

    Onhan tää käytöstapojen katoaminen tietysti hankalaa, mutta ihmiskunta pystyy kuitenkin sopeutumaan siihen.

    Aina löytyy Trumpin tapaisia tyyppejä, jotka pitävät loanheittoa vain tilaisuutena trollata. Vihamielisien toimittajien härnääminen on suorastaan hauskaa.

    Näitä vain näkyviin asemiin ja kaikki on taas hyvin. Ei tule itsemurhia.

  • plokkariukki

    Yhtään puolustelematta Louhimiestä, osaavat jotkut naisetkin käyttää asemaansa ja mielivaltaansa (meidän) heikompiosaisten/ hyvätahtoisten miesten kyykyttämiseen. Kuka uskaltaisi nostaa jonkun tällaisen tapauksen jukisuuteen? Muistelen vanhan ajan opettaja-tanttoja oppikouluajoilta ja onnistuu tämä muutamilta nyky naispoliitikoilta ja -johtajiltakin, näin uskoisin.

Jätä kommentti

*