Apua! Kriisiapua!

Iltalehti (11.11.2015) kertoi koko sivun jutussaan asemiehestä, joka pelästytti hyvinkääläisen Hyrian oppilaitoksen – ja muun Suomen. Jutussa käytetään uhkaavaa sanaa ”asemies” yhdeksän kertaa.  Juttu kertoo myös paniikista, joka levisi koululle – ja toimittajan päänuppiin.

Paniikin aiheutti ilmapistooliaan kaverille näyttänyt nuori mies. Oppilaitoksen rehtori tiesi että: …kuka on nähnyt tilanteen, on säikähtänyt sitä. Oppilaitos totta kai antaa tarvittavat tukitoimet sitä tarvitseville. Kriisiapua siis.

Ilmapistoolin näkemisestä?

En tiedä enää mitä tuollaiseen pitäisi sanoa? Ei tule mieleen kuin yksi ainoa sana: pellet.

Jos joku vilauttaa kaverilleen ylpeänä ilmapistooliaan, että ”tällainen tämä on”, niin sen ei kyllä pitäisi aiheuttaa yhtään mitään missään milloinkaan. Mutta että peräti ”tukitoimia sitä tarvitseville”… voi hyvä tavaton. Oletteko oikeasti tosissanne? Tai ylipäätään edes tolkuissanne?

Näitä kriisiavun tarpeeseen johtavia tapahtumia sattuu tuhkatiheään: kolareita, tsunameita, tulipaloja, auto-onnettomuuksia, kuninkaallisten hautajaisia, avioeroja… Kuka ihmeen hellsten keksi koko kriisiavun?

Anteeksi vain, mutta ei aikuinen ihminen (eikä juuri lapsikaan) tarvitse tutkimusten mukaan kriisiapua välttämättä edes sotatilanteessa. Sellainen hössöttäminen jopa pahentaa asiaa. Siis ihan totta. Tästä on tutkittua tietoa vaikka kuinka. Aloittakaa vaikka täältä ellette usko maalaisjärkeäni.

*   *   *

Kansakunta vässyköityy vauhdilla. Homekauhua, tupakansavufobiaa, koulukiusaamista, pahaa mieltä, kitinää kaikesta… ja helkkari: varusmiehet eivät saa vedettyä edes viittä leukaa! Minäkin, vanha ukko, vedän moisen mitättömän määrän koska tahansa vaikka kiviä taskussa. Nuorempana en tuntenut ketään, joka olisi NIIN heikko.

Muumisadut, mutsit kaukalon laidalla ja kännyt ovat tehneet tehtävänsä. Kohta kaikki ovat holhokkeja, joita äiti valtion täytyy paijata ja lohduttaa, kun maailma ympärillä toimii niin kuin se toimii – välillä tuhmasti ja ennakoimattomasti.

Äitiyspakkauksesta se alkaa. Kriisiapu. Sukupuolineutraaleilla potkupuvuilla ja ilmaisilla pehmomuumimöllyköillä ihmisestä tehdään jo syntymässä erityisherkkä maailman kolhuille. Ja vanhemmat saavat kaiken varalta kondomipakkauksen, ettei vain mitään vahinkoa… tai peräti tippuria.

Parasta aikaa demarit ja vihreät ovat kriisiavun tarpeessa. Hallitus aikoo puolittaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Eli jos toinen vanhemmista on kotona, niin hän joutuisi hoitamaan omaa lastaan peräti puoli päivää. Meteli moisen epäoikeuden vuoksi on jo alkanut. Perusteena – kuinkas muuten – lapsen etu. Siis on lapsen edun vastaista, jos kaikki eivät saa samanlaista varhaiskasvatusta. Kuulemma.

Just joo.

Voiko suurempaa epäluottamuslausetta vanhemmille enää julistaa? Etteivät osaa itse kasvattaa lapsiaan riittävän hyviksi kansalaisiksi. Siis samanlaisiksi kuin naapurin lapset, joista sentään on kasvamassa kelpo demareita? Puistattaa tuollainen mielikuva. Viisi miljoonaa demaria samojen rajojen sisäpuolella voivottelemassa maailman pahuutta tekemättä sille mitään. Hakkaa Danten helvettikuvitelmat monella muumilla.

Kitinä muuttuu tosi oudoksi, jos leuanvetokyvyttömät eivät halua kasvattaa lapsiaan ja parku päivähoidon puolittamisesta johtuukin siitä, että lasten hoitaminen veisi liikaa pois omaa laatuaikaa kuten somettamista ja salipeilailua. Jos näin on – niin kuin pelkään olevan – tarvitsisimme kipeästi kriisiapua koko kansakunta. Jos siitä vain olisi apua.

Mutta kun ei ole.
Tarvitsemme siis jotakin parempaa: tarvitsemme kriisin. Että havahtuisimme.

Jussi Juhani

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Paikallista lehteä lukiessani pahin kriisi Suomessa taitaa olla pelko oman asunnon arvon menetyksestä naapuriin avatun vastaanottokeskuksen myötä. Tässä lienee suurin kansallisen kriisiavun paikka.

  • Veikko Kastinen

    Olisikohan tämä jokapaikan kriisiapu nykypolven ylilyönti reagointia isiemme, ukkiemme elämään jossa parhaat miehet olivat arvostettuja kylmäpäisiä tappajia. Kunnes heidät arvottomina heitettiin korpeen peltoa raivaamaan ja selviämään siellä. Parjäsiväthän he siellä kukin tavallaan.

  • Matti Muukkonen

    Näin on, vaikka siltä näyttääkin!

Kommentointi on suljettu.