Epäisänmaallinen ja kateellinen kansa?

Olen saunahullu. Ymmärrän saunomisesta ja löylykauhoista. Paljon. Normaalisti koen saunoessani lähes transkendenttisen tilan, nirvanan esiasteen. Tällä kertaa tapahtui jotain muuta, valaistuin. Valaistuminen tarkoittaa tietoiseksi tulemista. Pam! Tulin tietoiseksi suomalaisesta kateudesta ja epäisänmaallisuudesta. Sen sai aikaiseksi upouusi löylykauhani.

Entinen, tutun metsurin lahjoittama, oli ollut täydellisesti käteensopiva. Juoppouteen taipuva metsuriystäväni oli vuollut sen hitaasti kasvaneesta puusta katumusharjoituksenaan. Se oli ollut hyvä kauha. Vitun hyvä. Heitit mistä asennosta tahansa, niin aina kiukaalle sihatti tismalleen oikea määrä vettä. Naapurin rakki, luonnevikainen saksanseisoja, järsi rakkaan löylykauhani piloille ja nolo naapuri toi minulle kauppareissulta uuden.

Katselin sitä epäilevästi. Kippo-osa oli metallinen, eloksoitua alumiinia. Varsi niljakkaan sileä ja täydellisen pyöreä. Heitin kokeeksi. Perhana! Eihän sillä osunut. Ei saanut kunnon otetta. Vesi roiskahti pitkin seiniä. Ei löylykauhan varren kuulu olla ylisileä, helvetti vieköön! Se varsi oli kuin jokin saakelin anaalitappi. Liekö edes puuta vai mitä helkutin dildo-materiaalia.

Katsoin kipon pohjaa. Pitihän tuo arvata: Made in Sweden. Voi, perrr… Pölhö naapuri oli kiikuttanut minulle, suomalaiselle tosisaunojalle, ruotsalaisen löylykauhan. Se oli loukkaus! Vittuiliko se? Moinen kippoiljetys loukkasi saunatietämystäni, se loukkasi saunassa syntyneitä esi-isiäni ja se loukkasi isänmaallisuuttani.

Puin päälleni. Tungin kauhakuvatuksen naapurin postilaatikoon ja ajoin lähimpään markettiin. Siellä, saunaosastolla, koko kauheus paljastui: eloksoituja alumiinikippoja, anustappikauhoja ja äiteliä orvokintuoksuja hyllyt notkollaan. Kaikki ruotsalaisia. Aivan perimmäisessä nurkassa yksi ainoa pölyyntynyt aito suomalainen puinen löylysetti, ikään kuin muistuttamassa mitä olemme menettämässä.

Pahat aavistukseni pahenivat entisestään. Ajoin Prismaan, samma där, samaa sontaa. Vielä Anttilaan, siellä myös. Ikeassa henki sitten salpaantui: en ole eläissäni nähnyt niin luokatonta saunaroinaa! Bambuvartisia kauhoja, kiillotetusta jätemetallista väsättyjä kippoja, muovisia selkäharjoja…
Nämä helkarin desanttifirmat tyrkyttävät meille pokkana paskoja ruotsalaisia ja kiinalaisia saunatuotteita. Hyvä etteivät anna peppi-pitkätossu-peruukkia kaupan päälle.
Tai siis antavat. Olen nähnyt lehdessä kuvan, jossa suomalaiset jonottivat Ikean avajaisiin peppi-peruukit päässään. Voiko kansakunta alemmas vajota? Häpesin sitä kuvaa niin, että etsin perunakellaria, johon piiloutua muutamaksi päiväksi. Mikä meihin on mennyt?

Kateus sen saa aikaiseksi. Suomalainen kateus – ja muodikas epäisänmaallisuus.

Ennen kuin alatte motkottamaan ja järjestämään “minulla on unelma” -torikokousta, niin miettikääpä hetki.
Meillähän pyörii jo monettako vuotta kampanja: “Suosi suomalaista”.  Noo… suomalaiset, miten se kampanja on noin niin kuin omasta mielestä onnistunut?
Aivan. Ei vois vähempää kiinnostaa Suomi-tuotteet. Ne eivät ole muka mediaseksikkäitä, eivät trendikkäitä ja sitä paitsi ne ovat vitun kalliita.
Voi rakkaat pässit, ne ovat kalliita SIKSI, että suomalainen työ (jota suomalaiset itse eivät siis edes arvosta) on niin kallista. Kun suomalainen työntekijä ostaa Kiinassa tehdyn ruotsalaisen kauhan, koska se on hieman halvempi, niin se tarkoittaa, että edes hän ei hyväksy työkaverinsa korkeata palkkaa. Ei hyväksy, koska ei halua maksaa sen osuutta löylykauhassaan. Joten rakkaat teeskenteljät, lopettakaa edes se löpinä solidaarisuudesta.

                                                                                            * * *
Olen löylykauha-asiantuntija. Olen myös kateuden erityisasiantuntija. Jälkimmäinen tittelini johtuu siitä, että olen savolainen. Savossa kateus saa kliimaksinsa. Täällä MIKÄ TAHANSA on heimolaisteni mielestä parempaa kuin paikallisesti tuotettu. Me todella osaamme vähätellä toisiamme me savolaiset. Paikallismediamme on tehnyt siitä taiteen. Mikä tahansa etelän nyrkkipaja saa sivutolkulla ilmaisia puffeja (puffi = mainosjuttu), mutta paikallisista yrityksistä kirjoitetaan vain, jos tekevät konkurssin.

Kerron esimerkin ja nyt en pilaile: Viisitoista vuotta sitten kehitimme huikean tanssituotteen, soolotanssitreenin. Ainutlaatuisen, tanssin parhaiden ammattilaisten suunnitteleman sisältönsä vuoksi, se levisi nopeasti läpi maan. Tanssikoulullani oli toimintaa 60 paikkakunnalla, viikoittaisia harrastajia ympäri maan 15000, liikevaihtoa milli. Koskaan aiemmin yksikään tanssikoulu maan historiassa ei ollut yltänyt lähellekään vastavaa. Lähes kaikkein paikkakuntien lehdet kirjoittivat juttuja tanssituotteestamme. Arvatkaa montako juttua viidentoista vuoden aikaan paikallinen media on tehnyt. Joo, oikein arvasitte: tasan nolla.

Montako juttua luulette savolaismedian kirjoittaneen zumbasta, surkeasta amerikkalaisesta postimyyntihyppelyhöynäytyksestä, joka oli pahin kilpailijamme? Aivan.

Nykyisin omistan keskisuuren kustantamon, joka kääntää maailman arvostetuimpien kirjoittajien ja ajattelijoiden teoksia (Sama Harris, Twerski, yms.) sekä suomalaista kirjallisuutta. Olemme saaneet huomiota muualla maassa ihan kivasti. Arvatkaa, montako kirjoistamme on esitelty paikallislehdissämme. Joo, oikein arvasitte: nolla.  Katkerako? Taas arvasitte oikein.

Jos haluatte hankkia mustan vyön kateuden ja naapurivähättelyn uljaissa lajeissa, etsikää savolainen guru. He ovat suvereeneja. Vähän kuin šerpat vuoristo-oppaina.

* * *
Luovutan. Vuolen itse löylykauhani suomalaisesta puusta, ellen tapaa juoppoa metsuria, jolta saan katumuskauhan. Kylpekää te muut anaalitappikauhoillanne ihan iloisin mielin. Näppinne tulette kyllä polttamaan, sillä eloksoidusta alumiinista väsätyt löylykipot kuumenevat helkkaristi. Mutta eihän sillä ole väliä, jos sen saa halvemmalla, eikä naapuri pääse pröystäilemään löylykauhayrittäjänä.

Kuuletteko muuten musiikin?
Se kuuluu ylimmältä kannelta. Orkesteri soittaa siellä, että pysyisitte rauhallisella mielellä, kun Suomi-laiva uppoaa. Kateus ja vähättely upottaa sen.

Jussi Juhani

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kiitos ansiokkaasta näkökulmasta jälleen. Minäkin olen kokenut mainitsemiasi valaistumisen tunteita, mutta sitä usein mietin miksi ne syntyvät jälleen yhä uudestaan? Elämänpyörästä poishyppääminen ei Suomessa tunnu onnistuvan, ei sitten millään.
    Ruotsalaiset osaavat nämä hommat. He lupasivat tulla puolustamaan ahvenanmaalaisia, jos tilanne kiristyy täällä sietämättömäksi. Suomesta viis. Jos jotain hyvää näissä ruotsalais-kiinalaisissa löylykauhoissa näkisi, niitä voitaneen käyttää lyömäaseena tiukanpaikan tullen.

    • Jussi Kuosmanen

      Ruotsalalaiset löylykauhat taitavat jäädä ainoiksi lähitaisteluaseiksemme, jos Ahvenanmaasta pitää tapella. Kätevät maamiinamme poistettiin erään presidenttimölkerön toimesta, jonka nimi ei ansaitse tulla tässä mainituksi.

  • Jussi Murtasaari

    Heipat,

    Jos Juhani tarkoitat vaimosi kanssa kehittämää Latinos-tanssitreeniä, niin on se mainittu ainakin parissa Savon Sanomien jutussa, tosin sivulauseessa, kun haastatteluissasi näyttää pääosassa olleen tanssitapahtumat tai yritystoimintasi.

    Sinun kannattaisi vinkata kustannustoiminnastasi kulttuuri(at)savonsanomat.fi tai voit kertoa siitä enemmän tänne kommenttikenttään. Ainakin minua tuo aihe alkoi kiinnostaa. Voin välittää vinkin eteenpäin, mutta juttua en tässä vaiheessa voi luvata.

    – Jussi Murtasaari
    Digipäällikkö
    Savon Sanomat

    • Jussi Kuosmanen

      Että kuitenkin pari kertaa sivulauseessa… Kiitos ny kauhiast, kylmää sill pärjäänki sit jo vallan seuraavat 15 vuat.

      Jokainen kirja on lähetetty toimitukseen. Tiedot löytyvät http://www.lue.fi

  • Jari Holopainen

    Katkeruus voi joskus olla miinakenttää pahempi vitsaus. Jälkimmäisen voi edes raivata, mutta ensin mainitulle ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin silleen jättäminen. Ruotsalaisten tulo Ahvenanmaan pelastajiksi lienee herättänyt päättäjissämme halun palata vanhaan – miinaselvitys pistettiin alulle pikavauhtia. Ehkä kannattaisi keksiä äkkijyrkän kaltainen miina, joka pistää asiat kerralla tärkeysjärjestykseen. Tahdon erotiikkaa! [1]

    Valitettavasti kielemme osaa joskus olla hämmentävää: suomalainen erotiikka viitannee myös eron mahdollisuuteen. Niin tai näin, olen samaa mieltä löylykauhoista ja -kipoista. Toivotaan, että löydät mieleisen löylykauhan. Uskon, että sen veiston mestareita on Savossa lukuisia. Ehkäpä lehti voisi järjestää Vuoden löylykauha -kilpailun.
    [1]http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1430882055730

  • Jari Holopainen

    Tänä aamuna kuunnellessani Eppu Normaalin erästä kappaletta, muistui tämä keskustelu mieleeni. Kyse on UKK:sta. Tunnetaan paremmin Urho Kekkosena. Hoksasin, ettei Savoon ole perustettu yhtään kansallispuistoa tai UKK-instituuttia hänen kunniakseen. Korjatkaa jos olen väärässä. Pielavedellä Lepikon torppa, Kekkosen lapsuudenkoti, kertoo jotakin arvostuksen saamisen vaikeudesta Savossa. Museo on talvisaikaan kiinni. Ehkä Savossa on totuttu pelaamaan varman päälle kunnianosoitusten suhteen – niitä myönnetään 100 tai 200 vuoden kuluttua, kunhan on saatu varmistettu, että kyllä tämä on nyt leiviskänsä ansainnut..

Kommentointi on suljettu.