Kuoliaaksi suojellut eläimet

Delfiinit ovat kivoja. Niiden ilme varsinkin. Hymyilevät auvoisasti kuin viiniä lipittänyt piispa. Ja älykkäitäkin ovat. Veikkaisin, että niiden älykkyysosamäärä riittäisi aivan hyvin mihin kirkolliseen virkaan tahansa. Mutta kun emme ymmärrä niiden puhetta, niin emme tiedä halusivatko ne Kreikkaan polskimaan, vai olisiko ollut kivempaa Tampereella. Jotenkin kyllä tuntuu että Kreikkaan. Ainakin jos itse olisin delfiini, ilmoittaisin että valoon ja lämpöön, mutta samoilla sosiaalieduilla: 5000 €/päivä. (linkki)

Sivumennen: Samoihin aikoihin kun delfiinien siirrosta kohisi koko ansiokas suomalainen laatumediakenttä, Kuopiosta siirrettiin taas muutama mummo vastoin tahtoaan Karttulaan kituuttamaan viimeiset elonpäivänsä. Ja joensuulaiset kai edelleen siirtelevät mummojansa Polvijärvelle tai jonnekin huitsin nevadaan, mutta eivät tietääkseni Kreikkaan.

Palatakseni asiaan: Meillä on kummallinen suhtautuminen eläimiin. Jos olisin sivistyneempi sanoisin, että peräti infantiili (lapsenomainen). Tykkäämme eläimistä, jotka muistuttavat meitä itseämme ja varsinkin lapsiamme. Inhimillistämme ne. Pehmoiset, pyöreäkasvoiset ja veikeät eläimet ovat suosiossamme, kolhot ja rumat elukat eivät. En muista, että missään olisi kampanjoitu aavikolla riutuvien kamelivanhusten puolesta, mutta ”kuumuudessa ja kurjuudessa läähättävien” söpöjen irtokoirien puolesta kyllä.

Yhteen aikaan jotkut raahasivat joukoittain kulkukoiria Espanjasta Suomeen. Satuin pari kerta samalle lennolle, jossa innokkaat eläinystävätyttöset raijasivat häkitettyjä eläinparkoja koneen rahtiruumaan. Tuli vain mieleen, että ihanko oikeasti koirat haluavat Espanjan lämmöstä, valosta ja vapaudesta Pieksämäelle? Ei niiltä kukaan kysynyt mielipidettä, joku vain ”tiesi” mikä niille on parasta. Kaikki Pieksämäellä käyneet taas tietävät, ettei sinne joutuminen ole välttämättä pelastumista.

Kun kuulen lauseen ”tämä on eläimen parhaaksi” poistan varmistimen. Milloin ihminen on muka alkanut lukea eläinten ajatuksia? Väittelin kerran (lähinnä pelleillessäni), jonkin eläinsuojelujärjestön sivuilla uroskoirien kastraatiosta. Vastustin sellaista brutalismia. Siinähän eläimeltä poistetaan ihmisen päätöksellä kivekset. Kysyin palstan miespuolisilta: Kuka olisi valmis? Siis menemään itse vastaavaan toimenpiteeseen. Yksikään ei ilmoittautunut. Tein jatkokysymyksen: Entäpä jos vietäisiin? Haukkuivat minua natsiksi.

Jos koira, kissa tai hevonen on meidän makuumme liian vilkas, aggressiivinen, väärää sukupuolta tai sotkee paikkoja, salvamme sen. Salvaminen on kansanomainen vastine kastraatio-sanalle. Muovaamme eläinkirurgin veitsellä eläimestä mieleisemme: lauhkean, sisäsiistin… ihmisen odotuksia vastaavan. Että semmosta eläinrakkautta…

Sanoivat, ettei eläin kärsi toimenpiteestä – ainakaan jälkeenpäin. Sen kyllä alan jo ikäni vuoksi uskoa. Parittelu ihmislajin keskuudessakin on yliarvostettua. Nautinto on lyhytaikainen ja asento naurettava.

Jos eläimet eivät alun perin vastaa kauneusihanteitamme, teemme niistä sellaisia. Sanomme sitä rodunjalostukseksi. Eli siksi mikä ihmisestä puhuttaessa on ehdottomasti kiellettyä. Teemme niin, vaikka toisaalta inhimillistämme ne – kutsumme jopa ”häneksi”. Olemme onnistuneet eläinrotujen manipuloinnissa: Meillä on jo käsilaukkuun sopivia koiria ja veikeitä miniporsaita. Odottelen vain milloin joku tuunaa itselleen minibiisonin.

Kaikki tykkäävät pandoista. Minä en hirveästi. Ovat mielestäni rumia möllyköitä. Kuin huonosti muovattuja lumiukkoja. Toki kannatan niiden suojelemista, koska ovat niin uhanalaisia. Ja koska kannatan niiden suojelemista, en kannata niiden kaupallista tirkistelyä. Jos suunnitelma toteutuu ja pandoja raahataan Ähtäriin (linkki), niin kierrän kyseisen sirkuseläinpaikkakunnan entistä visummin. Menen vaikka Visulahteen ihastelemaan muovisia dinosauruksia. Ne ovat ihmisen luomuksia, pandat taas konstruoi luonto. Luonnossa ei esiinny häkkejä, joiden ympärille ihmisapinat kerääntyisivät syömään popcornia.

Vastustanko siis eläinten hyödyntämistä ihmisen hyväksi? En. Kerron vain miten asiat ovat. Ja miten naurettavilta kaikki selitykset totuuden näkökulmasta aina kuulostavat. Ihminen on ainoa eläin, joka osaa valehdella ja selittää kaiken parhain päin – ja vielä uskoo sen itsekin.

Lihansyöntiäkään en vastusta. Ihan vain siksi, koska olen esi-isieni jälkeläinen. He katsoivat viisaaksi kasvattaa aivojaan liharuualla. Rehuilla kasvaa vain vatsa ja sitä paitsi ne pierettää. Delfiinitkin syövät lihaa. Kala on lihaa. Kreikassa kalaa on huomattavasti helpommin saatavilla kuin Tampereella. Siellä on meri vieressä, Tampereella vain Näsijärvi. Jos se ei ole jäässä, niin todennäköisesti siellä on kalastuskielto. Osan tamperelaisista voisi aivan hyvin pakkosiirtää Pieksämäelle.

Jussi Juhani

PS. Jenni Haukio sanoi Seura-lehdessä, että delfiinien kiinniotto ja vangitseminen suomalaiseen kala-altaaseen oli jo alunperinkin “silmitön epäoikeudenmukaisuus”. Olen samaa mieltä. Kreikassa niillä on mahdollisuus saada edes hieman oikeuttaan (merituulen tuoksua ja aurinkoa) takaisin. Käykää suomalaiset katsomassa niitä siellä, mutta älkää tuoko kulkukoiria mukananne.

Kommentit

  • aavee

    Tämä on suomalaisista blogeista paras.

  • Kohta pois

    Erinomainen kirjoitus, en voisi olla enempää samaa mieltä. P.S. Eläkkeelle minäkin muutan lämpimään, tai jos se ei ole mahdolista niin mielummin hukuttaudun ennen jäiden tuloa lähijärveen mielummin kuin jään tänne vanhainkotiin kidutettavaksi.

  • R

    On tuossa delfiinikohussa se hyvä puoli, että kaiken maailman sirkustirehtöörit miettii tästä lähtien kaksi kertaa ennenkuin tuo tänne kylmään pohjolaan mitään eksoottisia tänne kuulumattomia eläimiä.
    Tehotuotetun antibiottilihan, kalan ja broilerin syöjänä olen kyllä alkanut katsoa, että vegaaniystäväni ovat terveempiä, virkeämpiä ja nuorekkampia kuin minä. Olen alkanut miettiä onko tuo lihan ja voin syöminen sittenkään niin viisasta kuin esi-isien aikaan jolloin syötiin tietysti mitä kiinni saatin, eikä ollut edes mahdollista miettiä hivenaineita ja vitamiineja,saatikka eläinten kärsimystä.
    Veganismi ei tänä päivänä ei kuitenkaan ole rehujen syömistä, on vihikset, nyhtökaurat, seitanit, oumphit ynnä muut ja tuotteiden saatavuus on tänä päivänä ihan hyvä jopa peräkylän s-marketissa. Veganismi alkaa olla houkutteleva vaihtoehto.
    Ylipäätään söpöjen ja ei söpöjen lemmikkien pitäminen ja erityisesti se että niiden annetaan lisääntyä määrättömästi ilmastonmuutoksen aikana on silkkaa hulluutta. Miten paljon tarvitaan kasvihuonekaasuja tuottavia lehmiä ja sikoja ja broilereita kissan ja koiranruuaksi ja minkälaisissa oloissa ne elävät elämänsä sielä Puolalaisen lemmikkiruokatehtaan kupeessa? Entä kalaa? Miten paljon enemmän metsää jäisi metsän eläimille jos niitä ei raivattaisi pelloiksi joilla kasvatetaan hamsterin marsun kanin ynnä muiden jyrsijöiden ruokaa tai rehua niille eläimille joista tehdään eläintenruokaa?

    • järsijä

      Nimimerkki R ei ilmeisesti tiedä, kuinka paljon hamsteri tai kani syö ;) Näille eläimille voi hankkia terveellistä sapuskaa vaikka omalta pihalta. Tosin lemmikkikanit on nyt syytä rokottaa RHDV2-virusta vastaan.

      Mitä kissoihin ja koiriin tulee, siitä olen samaa mieltä.

      • R

        Suomeen tuotiin viime vuonna lemmikkiruokaa tullin tilaston mukaan 76 miljoonan euron edestä. Toki vain murto-osa jyrsijöiden ruokia, mutta niitäkin tonnikaupalla.

  • riitta Irmeli

    Eksyin tänne sattumalta.
    Ihan huikea tämä Kuosmasen blogi.
    Tää suomalainen, sofistioitunut elämänmeno on nykyisin just tätä.
    Naapurin mummo ja paapa saavat kuolla nälkään, kunhan rotilla on Hesassa syötävää.
    Kiitos Kuosmanen, made my day!

  • jonnajass

    1. Todistetusti eläimet osaavat valehdella.
    2. Mistä tiedät, että delfiinit haluavat merituulta ja aurinkoa?

  • Mustamies

    Musiikkimiesten kieltäytiminen esiintymästä Tampereella oli kaiken huippu.
    Se temmu olisi saanut jäädä tekemättä, sillä ei delfiinejä pelasteta, ollaan mukamas luononsuojelijoita !

  • Maho naaras

    Hienoa: niin on taas kaikki yhteiskunnan vääryydet ja ongelmat saatu sysättyä eläinsuojeluaktivistien niskaan! :D
    Jep: Pihtiputaan mummon siirto Polvijärvelle on varmaan delfiinien Kreikkaansiirron syytä…

    Muistitko muuten tastella noita siirtoja vastaan, kun mitä ilmeisimmin siellä Kuopiossa päin asut? Nousitko barrikadeille? Et varmaan. Sen sijaan käytät senkin ajan lätisemällä blogiisi tällaista puppua ja sekametelisoppaa.

    Kätevästi saatiin myös niputettua eläinten oikeuksien puolesta taistelevat ihmiset lemmikkirotujen överiksi menneen jalostuksen kanssa. Mitä tekemistä näillä asioilla on keskenään? Muuta kuin että siinä missä aktivisti taistelee muutaman delfiinin hyvien elinolojen ja hyvän elämän puolesta, niin eläinaktivisti on ehdottomasti myös sairasta rotujalostusta vastaan?

    Aito eläinten ystävä tykkää ja välittää myös siitä “rumasta” kamelista (minusta ne ovat kyllä söpöjä). Aito eläinten ja luonnon ystävä suree minkä tahansa lajin puolesta, joka kärsii tai on vaarassa hävitä tältä pallolta, eläimen “naamaan” katsomatta ja ulkonäköä arvostelematta. Joten puhu ainoastaan infantiilisti omasta puolestasi, kuinka arvostelet ja arvotat eläimiä niiden ulkonäön mukaan. Tutustu johonkin luonnontutkijaan tai biologiin: kysy häneltä, ajatteleeko hän noin kuten jutussasi yleistät.

    Josta tuleekin mieleen vielä yksi tollouksista, joita päästit näppäimistöltäsi: että mistäkö voi tietää, mikä on eläimelle parhaaksi? En oikein edes usko, että joku ei tiedä, mikä voisi olla eläimelle parhaaksi! Noh, sen tietää eläimiä tutkimalla ja seuraamalla, tutustumalla niiden luontaiseen elämään ja käyttäytymiseen. Tiedäthän sentään, että näitä asioita tutkitaan, on tutkittu jo kauan ihan yliopistotasolla ja vakavastiotettavan tutkimustyön kautta? Tuloksiakin on nähtävissä vaikka kuinka paljon.
    Siten myös parannuksia eläinten elinoloihin ja kohteluun.

    Mutta aivan näin ruohonjuuritasolta ottaenkin: eläimen parhaaksi toimimisen näkee mm. siitä, että eläin on terve, hyvin ravittu ja tasapainoinen (ei paljon ylimääräisiä stressioireita). Eläimen parhaaksi on myös mm., että se saa riittävästi omalle lajilleen sopivaa ruokaa ja että sen ei tarvitse kärsiä kipuja eikä väkivaltaa (mentaalista kuin fyysistäkään). Jne. jne. jne.

    Se, että pidät kotimaassaan hyljeksittyjen, elämästään joka päivä taistelevien, nälkiintyneiden ja usein sairaidenkin kulkukoirien tuontia eteläeuroopasta jotenkin kaikkinensa huonona asiana, on taas toinen typeristä yleistyksistä. Jos niistä jokunen on joutunut täällä yhtä huonoihin olihin kuin mistä lähti, niin se on tietysti ikävää. Suurin osa voi kuitenkin moninverroin paremmin ja muutto tänne on todella ollut niille suomalainen lottovoitto! Myös (kulku)koirien ja -kissojen laajamittaiset, määrätietoiset kastrointikampanjat ovat lopultakin niille itselleen hyväksi, kun elintilasta ja ruoasta on vähemmän kilpailua. Puhumattakaan kaiken muun luonnon ja eläinkunnan hyvästä tässä yhteydessä! Naurettavaa tunteilua väittää, että kastrointi olisi jotenkin katastrofaalinen elämänmuutos ja menetys – voit kysyä tuota esim. miehiltä, jotka ovat piuhansa katkaisuttaneet. Olen kuullut, että ainakin ihmisurosten elämä on muuttunut paljon huolettomammaksi ja nautittavammaksi sen jälkeen. ;)

    Entä ketä haittaa se, jos joku kutsuu lemmikkiään häneksi? Sattuuko se sinuun tai onko suurta väkivaltaa tuota eläintä kohtaan? Vai pitäisiköhän sittenkin ennemmin välittää vaikka siitä mummosta kuin tuhlata aikaansa miettimällä sitä, millä pronominilla joku lemmikistään puhuu?

    Loppujen lopuksi eläinten hyvinvointi ja lajien monimuotoisuus vaikuttaa myös meihin ihmisiin, aina jotakin kautta. Ainoa laji, joka minun mielestäni saisi kuolla sukupuuttoon ja pian, jottei aiheuttaisi enempää peruuttamatonta vahinkoa maapallolle, on ihminen.

    • Jussi Kuosmanen

      Vastaan vain yhteen kohtaan vuodatuksestasi. Kirjoitat:

      “Naurettavaa tunteilua väittää, että kastrointi olisi jotenkin katastrofaalinen elämänmuutos ja menetys – voit kysyä tuota esim. miehiltä, jotka ovat piuhansa katkaisuttaneet.”

      Ilmeisesti sekoitat ehkäisyn vuoksi suoritettavan vasektomian (miehen strerilisaatio) ja kastraation. Vasektomiassa vain siemenjohtimet katkaistaan. Se ei vaikuta sukupuoliviettiin. Fyysisessä kasraatiossa poistetaan kivekset. Se tekee miehestä eunukin,

      Suomessa ei enää edes seksuaalirikollisille tehdä fyysistä kastraatiota sen lopullisuuden ja epäinhimillisyyden vuoksi, eläimille tehdään rutiininomaisesti.

      Olen lähes varma, että et tunne ainoatakaan miestä, jolle olisi tehty kastrointi, enkä taida tuntea minäkään. Kysyminen ei siis onnistu.

  • Kristina

    “Kuoliaaksi suojellut eläimet”

    Oikein raflaava otsikko – kirjoittajansa mielestä varmaan ainakin. Mutta missäs ne kuoliaaksi suojellut eläimet oikein ovat? Onko pitäviä todisteita, kuvia?
    Itse en ole nähnyt yhtään sellaista eläintä. Päin vastoin, olen kyllä nähnyt pajon kuoliaaksi kidutettuja, näännytettyjä, kiusattuja, rääkättyjä ja stressattuja eläimiä.

    -Totta kyllä sinänsä tuo otsikko, että kuolevathan ne eläimet joka tapauksessa joskus kuitenkin, kuten me ihmisetkin… Hyvässä mielessä siis eläimenkin voi todella suojella “kuoliaaksi”. ;) Onnellinen se eläin, jolle niin käy, että saa elää koko elämänsä suojeltuna ja sitten kuolla rauhassa ja turvallisesti. :)

    “Kerron vain miten asiat ovat. Ja miten naurettavilta kaikki selitykset totuuden näkökulmasta aina kuulostavat. Ihminen on ainoa eläin, joka osaa valehdella ja selittää kaiken parhain päin – ja vielä uskoo sen itsekin.”

    Tuosta en voisi enempää samaa mieltä olla, myös tämän blogin kohdalla. ;)

Kommentointi on suljettu.