Monikulttuurisuus on taas tapetilla – tai paremminkin sen kritiikki. Valtiovarainministeri Stubb sanoi persu-Immosen innoittamana lyhyesti ja ytimekkäästi: Monikulttuurisuus on rikkaus!

Eikö ole tosi hienosti sanottu! Kuulostaa korvaan niin kivalta. Tuollaisen sanojan on oltava viisas ja edistyksellinen mies. On se rikkaus, on se. Tap tap. Bravo Alexander!

Mutta hetkinen, nyt jumitti… mitä se oikeasti tarkoittaa, että rikkaus… Siis millä tavalla? Voisiko Stubb, tai joku, määritellä sen jotenkin? Täsmentää niin, että rikkaus-sanalle tulisi muutakin sisältöä kuin kivaltakuulostavuus. Ei kai sitä ihan niin voi perustella, että se on rikkaus, koska se on?

Minä ainakaan en kykene ymmärtämään mitä tuolla loppujen lopuksi tarkoitetaan. Toki juuri noin hoetaan, koska se on muotia, mutta ymmärtävätkö hokijat sanomisensa sisältöä  itsekkään? Voisin helposti sanoa samasta asiasta yhtä kryptisesti: Monikulttuurisuus on runsaus, paljous, moneus tai jotakin yhtä abstraktista. Sanoisin noin vain vaikuttaakseni suvaitsevalta ja viisaalta. En sano, koska haluan puhua ymmärrettävää suomen kieltä.

Mikä erityinen piirre siitä tekee peräti rikkauden? Vain sekö, että samassa maassa on yhtä aikaa voimassa useita erilaisia kulttuureja ja niiden alakulttuureja? Onko tällainen moninaisuus, moneus, paljous, runsaus, lähtökohtaisesti myös rikkaus? Jos, niin miksi? Siis siksikö vain, että on?
Haluan tarkennusta. Mitkä piirteet kulttuureissa saavat tuon rikkauden aikaiseksi? Ruoka? Vaatteet? Musiikki? Uskonnolliset näkemykset? Perinnäistavat? Asenteet? Suhtautuminen tasa-arvoon? Naisen asema? Jumaluuden nimi?  Silkka toiseus? Vai kaikki yhdessä?

Kulttuureissa, omassammekin, on myös kielteisiä piirteitä. Lasketaanko nekin rikkaudeksi? Jos, niin silloinhan immoslaisuuskin lisää rikkautta.  Jos ei, niin mikä kulttuurinen piirre täsmällisesti ottaen hyväksytään rikastavaksi ja mikä ei?

*   *   *

Immonen julisti vastustavansa monikulttuurisuutta. Kai siitä seuraa, että hän kannattaa monokulttuurisuutta. Eli Immosen tapauksessa ilmeisesti suomalaista kulttuuriperintöä. Tuota… eikö Suomessa saa niin tehdä? Ihan siis jo mielipiteen, demokratian ja sananvapauden nimissä? Tai ainakin sen kulttuurin rikastamisen nimissä? Vai onko demokratiassa muotoiltava oma mielipiteensä niin munattomaksi, ettei se kiinnosta ketään? Immonen ei niin tehnyt. Sekö on hänen syntinsä? Polittisesti korrektin jargonin sivuuttaminen?
Älkää viitsikö liioitella, aikuiset ihmiset. Ei hänen kirjoituksensa nyt NIIN paha ollut. Typerä se oli, mutta ei sentään mitenkään erityisen sotahullu tai rasistinen, kuten on esitetty. Todennäköisesti perjantaikännissä sutaistu paatoksellinen möläytys, joka sai mediassa naurettavat mittasuhteet sisältöönsä nähden.

Kuka haluaa asua maassa, jossa kaikki ovat samaa mieltä? Siis samaa mieltä edes monikulttuurisuudesta? Ehkä te muut haluatte, mutta minä en. Minä haluan elää aidosti moniarvoisessa Suomessa. Maassa, jossa saa esittää typeriäkin mielipiteitä ja kannattaa umpityperiä aatteita kuten perussuomalaisuutta. Se on demokratiaa – tai ainakin tasa-arvoista.

Immonen ehkä valitsi sanansa väärin, mutta niin valitsi myös Stubb. Immonen puski peruspässinä aidan läpi, että rytisti, Stubb luikahti siitä mistä se on matalin, hän sanoi: ”Monikulttuurisuus on rikkaus!” Ei sellaisen sanomiseen tarvitse aivoja, pelkkä suu riittää. Sellaisen sanojaa en pitäisi kovin viisaana miehenä. Papukaijana lähinnä.

*   *   *

Pakko sanoa viimeistään tässä vaiheessa, että en ole monikulttuurisuuden vastustaja enkä kannattaja. En kykene muodostamaan asiassa faktoihin perustuvaa kantaa, koska niitä faktoja ei ole.  Enkä enää tällä iällä aio muodostaa kantaani vain sen vuoksi, että jokin on muodikasta tai ei sitä ole – ja te muut, älkää viitsikö valehdella itsellenne, että olisitte asiassa yhtään viisaampia. Otatte kantaa pelkällä tunteella, ette rationaalisesti ja sillä siisti. Olette muodostaneet mielipiteenne lapsellisen tunteenomaisesti joko tykkäämällä hokijoista tai hokemien vastustajista.  Kun sellainen on noloa myöntää, niin ette vain myönnä.

Koko monikulttuurisuuskeskustelu esittäytyy median kautta farssina, jossa näen toisella puolen narsistista päsmäryyttä, idiotismia lähentelevää naiiviutta, valehtelua, peiteltyjä faktoja, korneja sloganeita ja maailmaa syleileviä julistuksia. Toisella puolen naurettavaa impivaaralaisuutta, suunnatonta typeryyttä, silkkaa vihaa ja rasismia. KAIKKI nuo ovat ihmisessä ilmeneviä piirteitä. Olemme ihmisiä. Myös Immonen ja Stubb. Ihmiset polveutuvat apinoista. Myös Immonen ja Stubb. Molemmista huomaa sen.

Olen vain tavallinen tyhmä kansalainen. Mutta en tavallista tyhmempi. Siksi vaadin, että joku selittäisi edes yleisimmät termit, joita tässä sanasodassa käytetään. Vielä parempi, jos lakkaisitte sotimasta ja myöntäisitte, ettei kumpikaan osapuoli tiedä oman kantansa vaikutuksesta tulevaisuuteen yhtään mitään. Maailma toimii, niin kuin se toimii. Siihen ei ole viidellä miljoonalla suomalaisella juuri nokan koputtamista. Kulttuurimme on jokaisessa tapauksessa viimeistään tuhannen vuoden kuluttua kuollut ja kuopattu. Toistan: kuollut ja kuopattu.

Jussi Juhani