Ruotsalaisilla on virtahepo olohuoneessaan – ja pian meilläkin

Ruotsalaisilla on virtahepo olohuoneessaan ja he leikkivät, ettei sitä ole. Tyypillistä. En silti ilakoi asialla, koska samaa virtahepoa kasvatamme itsekin – ja mekin leikimme, ettei se koskaan kasva isoksi. Ettei meidän virtahepomme ikinä ainakaan polta autoja tai ammuskele kaduilla.

Kyllä se sen vielä tekee.

Olen yli neljäkymmentä vuotta tutkinut harrastuksekseni ihmisen käyttäytymistä, eikä lajimme kyky valehdella itselleen lakkaa hämmästyttämästä. Sitä voi seistä  kaulaansa myöten itse lapioimassaan tunkiossa ja vielä ennen tukehtumistaan vakuutella, että juuri tätä minä halusinkin.

Niin naapurimaassa tehdään. Kaikki on hyvin, koska kaikki on hyvin. Sillä juuri tätä me halusimmekin: Kutsuimme maailman kylään ja nyt bailataan. Monikulttuurinen meno on niin psykedeelistä ja koukuttavaa. Paitsi krapulaa ei tietenkään kukaan halua. Eikä sitä olekaan, koska sitä ei ole.

Vielä muutama vuosikymmen sitten ruotsalaisten riesana olivat ainoastaan juopottelevat ja ohikulkijoita puukoillaan sohivat suomalaiset sosiaalitapaukset. Vaikka ”en finne igen”, niin silti heitä oli lukumääräisesti siedettävä ja kurissa pidettävä joukko. Nyt – humanitäärisen suurvaltahankkeen vuoksi – kansallisuudet ovat jotain toista ja meno sen mukaista.  Sitä saa mitä tilaa.

Muistan, kun 60- ja 70-luvuilla suomalaiskylät tyhjenivät sen aikakauden syrjäytyneistä nuorista miehistä. He liftasivat Ruotsiin. Siellä oli parempi sosiaaliturva ja heidän valheitaan uskottiin. Kotimaassa heidät olisi patistettu hätäaputöihin tai tuomittu irtolaisina. Kainuusta lähetettiin porukkaa junilla Helsinkiin ja Savosta Turkuun. Olin nuorena miehenä hätäaputöissä itsekin. Tekemässä tietä Turun Piispanristin kohdalla niin pienellä palkalla, ettei se riittänyt edes viikonlopun viinoihin, piti jatkaa kiljulla.

Me, sen ajan irtolaishenkiset nuoret miehet, olimme kuin poroja. Minne meitä kokoontui riittävä joukko, alkoi järjetön tolvaaminen.  Virtahevoiksi meistä ei sentään ollut, se on vieraslaji pohjoisessa luonnossa – ja poroa huomattavasti isompi ja ärhäkämpi.

Silti sielläkin, hätaputyömaalla, kävi poliisi lähes joka ikinen ilta. Vei pahiten melskaavat putkaan ja pamputti.  Aika monesti olin. En oppinut siitä mitään eikä kukaan muukaan. Porot eivät opi, virtahevot vielä vähemmän.  Oma kulttuuri oli meillä se, joka määräsi identiteettimme, ei viranomaiset. Niinpä pysyimme poroina pamputuksesta huolimatta. Oppi tulee vasta sitten, kun korvien välissä tapahtuu kulttuurinmuutos. Jos tapahtuu. Aika harvoin käy niin.

Vaikka tiedän, että koko multikulttuurisuusideologia perustuu  pelkästään ihmisen kykyyn valehdella itselleen, yritän silti itsekin välillä feikata uskovani siihen. Ainakin julkisesti. Ei tällä iällä kaipaa enää pamppua. Ei ruumiillista eikä henkistä.

Ja jälkimmäistä on taatusti luvassa jokaiselle, joka toteaa ääneen seuraavan tosiasian: Viimeisen kymmenentuhannen vuoden ajalta ei ihmisyhteisöjen historiassa tunneta ainuttakaan tapausta, jossa kaksi täysin erilaista kulttuuria olisi kyennyt elämään vuodesta toiseen keskenään ilman konflikteja.

Siitä Ruotsissa on kysymys. Ja aivan pian meilläkin. Mutta ei uskota siihen, eihän.

Jussi Juhani

 

 

Kommentit

  • Ilarijänttiv.

    Niin asiaa! Eikä tämän paremmin voi argumentoida nykyaikaa.

  • Jussi Wihonen (ps.)

    Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. ☹️ Onneksi siellä on valtiopäivävaalit 9.9 ja kansa valitsee uudet päättäjät.

  • Ari Niemeläinen

    Valitettavasti Jussin kanssa näissä asioissa prikulleen samaa mieltä. En tiedä, mutta veikkaan, että heittiö, laiska ja vielä väkivaltaan oppinut/kokenut tekee tillosia (on sopeutumaton) todennäköisesti loppu ikänsä. Tiukan tullen, jos kaikki ei mene mieliksi, palataan vanhaan malliin. En ole rasisti, sama pätee meihin suomalaisiin, kuten Jussi totesi. Kun joku on tällaiset “huonot” eväät verenperintönä saanut ja lisäksi mallista oppinut, vaikea sieltä on nousta rauhan ja työn kansalaiseksi. Meillä suomalaisilla on jokseenkin sama kulttuuripohja, tavat ja tekijä tietää saavansa, tosin ehkä liian pienen “maallisenkin” rangaistuksen kolttosistaan. Kysyn, onko vaikkapa kaikilla “maahantulijoilla”, rötösherroilla ja muillakaan hunsvoteilla aina tietoa, halua sopetua ja kotoutua meidän kulttuuriimme ja hyväksyä se?

  • Pekko

    Lysti loppuu kun omat ja lainarahat Suomessa loppuvat käsistä lähteneissä punavihreissä monikulttuuribileissä. Kun veroja maksava tolkun väki käy vähiin ja velkaa ei saada, meno käy kovaksi. Maahan haalitaan ja haalautuu verovaroin elätettävää väkeä vauvasta vaariin. Mitä sitten, kun tarjoilu loppuu ?Avatkaa jo silmänne vihervassarit ja muut pölhödemarit.

  • Tapio Äyräväinen

    Erinomaisen hyvä ja hoksaava kirjoitus!

  • Tryllekunstler

    Onpa virkistävän osuva kirjoitus, terävää vetävästi muotoiltua puhetta todellisesta tilanteesta, mitä ei uskalleta katsoa silmästä silmään, tai ei haluta katsoa ideologisista syistä. Yksittäistapaukset, pakkopalautukset “kuolemaan”, ihmisoikeudet, jakamaton ihmisarvo ja unelma monikulttuurisesta onnelasta. Tuhoavaa, etenevää rappiota, mitä joutuu vierestä katsomaan suru sydämessä.

  • Raipe

    Niin jäätävän totta joka sana. Kuosmasen pitäisi olla poliitikko. Oletteko muuten huomanneet, että tätä mainiota blogia ei enää esim. Keskisuomalainen linkkaa sivuillaan? Sama lienee tilanne muissakin konsernin lehdissä. Taitaa olla liian hapokasta toimitusten suvakkitädeille ja kuohituille sedille.

  • Entinen kokoomuslainen

    Äänestämällä voi vaikuttaa!

  • Suventassu

    Hyvää huomenta kaikille lukijoille. Jussi Jujani kirjoittaa jälleen asiaa. Täällä vaan Suomessa odotellaan ja hys hys hyssytellään, ettei meillä ole mitään hätää. Tässä on nyt tulokset nähtävissä, kun on luotu ns. liian hyvät “luontaisetusysteemit”
    kaiken maailman tukiaiset tuet ym. lisät. Sitten vielä kutsutaan tänne. Tervetuloa yhteiskunnan eläteiksi. Otetaan vaan lissää sitä kuuluisaa valtionvelkaa, joka on 10 vuodessa kaksinkertaistunut. Sitten on vielä nämä “mopopoikien” ns. liivijengit ym. rikollisjärjestöt.
    Poliisitkin aikonaan sanoivat ettei ole mitään hättää, mutta tilannetta seurataan. Niin seurataan ja odotetaan kunnon paukkua. Perästä kuuluu. Odotellen Ruotsin vaalien tulosta. Samoin ensi kevvään vaaleja Suomessa.
    Täällä vaan puhheita pidetään, mutta nyt on tekojen aika ennen kuin on löysät housuissa. Silloin on myöhäistä.
    ps. Hyvvee loppukessee kaikille lukijoille.
    Onneksi pahin räkki on jo ohitse.

  • ikubiub

    asiaa. katsokaa nyt kuinka esimerkiksi kokoomuksessa puhutaan vain vihapuheesta ja pakosta lausutaan jotain pientä tuomitsevaa, vihreistä ei puhuta muuta kuin maapallon pelastamisesta ja vasemmistoliitto ja rkp-on niin hiljaa kuin olla ja voi.

    kun asiat eivät mene kuin on annettu uskotella, jargonin puhumisen jalo tai sen puhumattomuus korostuu.

Kommentointi on suljettu.