Soinin paini

Diktaattori vastaan supernarsisti. Kumpi voittaa? Ehkä diktaattori, koska hänkin on narsisti, joka on jo päässyt tavoitteeseensa eli ehdottomaan valtaan. Mutta toki nuorella narsistillakin on mahdollisuutensa. Hänellähän on sama tavoite. Ja diktaattori on todistanut, että sen voi saavuttaa.

Uskonmiesten paini on menossa. Jos olisin runoilija, huomaisin, että Soini rimmaa painin kanssa. Lisäksi molemmat ovat kivasti sointuvia sanoja. Laittaisin siis runoni nimeksi Soinin paini. Tynkkynen taas ei rimmaa jytkytyksen kanssa, vaikka y-kirjaimia on molemmissa. Eikä hänestä taida olla painijaksi. Ja tuskin noin tyrkystä miehestä kannattaa runoa kirjoittaa. Hän tekee sen kyllä taatusti ihan itse.

Miten tässä näin kävi Timo?

Tuli hirmu jytky ja hallituksen ovet lonksahtivat laakista avoimiksi. Ministeri-Audin takapenkin pehmusteet uusittiin vastamaan hieman suurempaa takamusta ja kaiken piti olla hyvin. Ilmassa oli arkkienkeli Gabrielin siipien havinaa; toisen siiven suojeluksessa Timo, toisen Sebastian, molemmat uskovaisia hemmoja.

Nii-in, miten siinä käy, jos kääntää takkinsa kolmesti?

Kolme on valehtelijan maaginen luku. Pietari nimittäin käänsi takkinsa juuri tuon määrän – ja sitten kukko lauloi. Nyt se laulaa Timolle. Timo valehteli kolmesti:

  1. Kreikka sai hynää, vaikka Timo lupasi ettei tipu.
  2. Köyhiltä leikataan, vaikka Timo vannoi puolustavansa juuri heitä.
  3. Maahanmuuttajien virta on kiihtynyt kuin Rytkösen tappelu, vaikka juuri sitä vastustamalla Timo sai jytkynsä.

Kaikki on mennyt vituralleen. Aivan kaikki. Pentti Oinosen koiramorsianpuheetkin alkavat kuulostaa ihan järkeviltä sen rinnalla, mitä Timo lupaili ennen vaaleja. Ja siihen rakoon iski Sebastian. Uskovaisilla on tapana löytää kohta, johon ensimmäinen kivi kipeimmin sattuu. Sebastian löysi. Timo vittuuntui lopullisesti ja heitti takaisin – ja samalla BB-narsistin ulos puolueesta. Tuliko rauha?

Saatte uskoa, että ei. Todennäköisesti raastuvassa jatketaan. Niin aina. Mutta mitä se auttaa? Tai enää mikään? Kannattajien lisäksi todennäköisesti Jumalakin on hylännyt puolueen. Jos nyt lie sitä koskaan vakavissaan kannattanutkaan, kunhan pelleili.

Kierre on sellainen, ettei edes Paavi voisi enää persuja pelastaa. Jytky on enää pelkkä nytky. Viimeiset nytkähtelyt ennen loppua.

Entä Gabriel? Timon ja Sebastianin suojelusenkeli, missä on nyt?

Teki juuri sen mitä suojelusenkelit ovat kautta aikain tehneet: Saatuaan suojeltavan luikuruudesta tarpeekseen, käänsi perseensä. Hylkäsi Timon ja katsoi hetken Sebastianiin päin. Totesi enkelten lakoniseen tapaan:

– Eipä näytä tuokaan vouhka suojelua kaipaavan.

Niinpä Gabriel katosi tarkistamaan olisiko Hakkaraisen Teuvo, persujen ainoa rehellinen mies, avun tarpeessa. On se. Aina.

Jussi Juhani

 

Kommentit

  • Jari Holopainen

    Kun poliittista kotia poispotkitu(i)lla ei ole, eikä oikeutta välttämättä ole vara käydä, ei täällä taida olla muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä kohtaloonsa ja perustaa oma puolue. Kohta on Joulu – eihän sitä tiedä jos asiat kääntyvät vielä parhain päin.

Kommentointi on suljettu.