Työtön ja Susanna Kosken kopisevat korot

Susanna Koski (Lehtikuva)

Susanna Koskea on helppo inhota. Liian helppo. Niinpä lopetan sen omalta kohdaltani nyt. Katsoin Kosken ja työttömän Anna-Maija Tikkasen kohtaamisen Yle Areenasta viisi kertaa. En löytänyt Kosken käytöksestä lainkaan sellaista kylmyyttä, empatian puutetta tai ylenkatsetta toisen hädälle, josta iltapäivälehdet vihjailevat.

Toki lehdet perustavat juttunsa (ja samalla häivyttävät vastuunsa) haastattelun aiheuttamiin some-kommentteihin, joissa sanotaan muun muassa näin:

— Kosken käytös oli pöyristyttävän ilkeää. Miettikää miten pahalta Anna-Maijasta on täytynyt tuntua :(

Ei se ollut lainkaan ilkeää. Tuo tulkinta syntyy vain, jos valmiiksi inhoaa Susanna Koskea – ja aika moni tekee niin.

Onko ilkeää luetella yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia, joita meillä jokaisella on tiukan paikan tullen käytettävissä? Onko ilkeää yrittää selkeyttää niitä köyhälle ja näköalattomalle työttömälle? Niinhän Koski teki. Eikö se päinvastoin ole merkki empatiasta? Halusta auttaa toista hoksaamaan nekin mahdollisuudet, jotka aiemmin ehkä ovat jääneet näkemättä?

Onko pöyristyttävää kysyä kaiken kuulemansa jälkeen: Eikö missään ole mitään mahdollisuuksia?

Se, että Anna-Maijasta saattoi tuntua pahalta, on varmaan totta, mutta Kosken käytös oli kyllä aivan korrektia. Ja niin kuin jo sanoin, itse näin siinä peräti selkeää empatiaa, kun hän yritti auttaa keskustelukumppaniaan löytämään edes jotakin valoa tilanteeseensa.

Mutta näin eri tavoin me tulkitsemme lähimmäistemme käytöstä.

Susanna Koski itsevarmana, varakkaana ja koppavan kauniina, on liian helppo kohde inhollemme. Hän olisi tullut hyväksytyksi moisessa tilanteessa vain, jos olisi voivotellut kyyneleet silmissä työttömän Anna-Maijan tylyä kohtaloa. Se tulkittaisiin kyllä empaattiseksi, mutta voisiko joku kertoa minulle, mitä se auttaisi?

Onko myötätuntoinen voivottelu auttanut koskaan ketään?

Esimerkiksi Anna-Maijan tapauksessa ainoa mikä ehkä auttaisi, olisi mahdollisimman nopea pääsy työkyvyttömyyseläkkeelle. Ainakin työnhakuongelma poistuisi sillä ja turha luukulta luukulle pompottelu. Kai se toisi myös hivenen lisää rahaa.

Kun ikää on jo 55 vuotta ja päällä kaikki ne ohjelmassa luetellut sairaudet, on järjetöntä roikuttaa häntä työnhakijana.

Se, ettei työkyvytön pääse ansaitsemalleen eläkkeelle, ei ole Kosken vika. Se on armottomasti toimivan holhousyhteiskunnan vika. Se on demariutta parhaimmillaan. Yhteiskunta on niin empaattinen, ettei suostu millään myöntämään tosiasioita yksilöiden kohdalla. Muun muassa sitä, ettei kaikista tule iloisia työllisiä, vaikka työkkärin empaattisin täti voivottelisi yötä päivää hänen vierellään ja ohjaisi sadalle eri kurssille.

Sellaisia tapauksia on jokaisen tuttavapiirissä (ainakin minun) vaikka kuinka monta. Siis ihmisiä, joiden olisi kuulunut olla eläkkeellä jo ajat sitten eikä roikkumassa työttömyyskortistossa. Epäilen, että pitkäaikaistyöttömistä heitä on kymmeniä tuhansia.

Heistä jokaisesta saisi  liikuttavan vastakkainasettelun tv-ohjelmaan jonkun koppavan kokoomuslaisen kanssa. Sellaisessa ohjelmanteossa ei kuitenkaan ole mitään järkeä. Tai on. Sitä sanotaan sosiaalipornoksi.  Se ei auta ketään, mutta tekeepähän maailmasta entistä mustavalkoisemman.

Susanna Kosken kopisevat korot eivät kerro empatian puutteesta eivätkä kylmyydestä. Kertovat vain, että hänellä on kopisevat korot.

Jussi Juhani

 

Kommentit

  • Äly hoi

    “Se, ettei työkyvytön pääse ansaitsemalleen eläkkeelle, ei ole Kosken vika. Se on armottomasti toimivan holhousyhteiskunnan vika. Se on demariutta parhaimmillaan. ”

    Kolumnisti suoritti kaiketi historian ja yhteiskuntaopin opintonsa kahvilla Esson baarissa. Tämä ns. “holhousyhteiskunta” eli hyvinvointivaltio ja demarit ovat nimenomaan ne, joiden ansioista ylipäätään on mitään työ-, vanhuus-, ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Jos porvarit olisivat päättäneet, mitään tällaisia etuuksia ei olisi.

  • Menöömitenmenöö

    Kopisevat korot ovat Jussin mieleen, tanssija kun on.
    Kepoista arviointia ei kannata jatkaa.

  • JJ

    Mikähän olisi ollut ns. oikeaoppinen lähestymistapa? Voivotella mahdotonta tilannetta, haukkua Kela, luvata pääsy eläkkeelle ja eläkkeen korotus?

  • Kalastaja

    Kyseinen haastattelu on saanut somen kiehumaan
    empatian puutteesta. Vääjämättä tulee mieleen
    keskustelut maahanmuutosta pari vuotta sitten. Some
    kiehui silloinkin kylmistä, tunteettomista, “hirviöistä”
    ja toisen hädän mitätöijistä, jos joku koetti tuoda kes-
    kusteluun kaikkien tulijoiden oikeutuksen turvapaik-
    kaan. Viha tällaisia kommentoijia kohtaan olisi
    totaalista. Hyväksyttiin vain kaiken salliva ja kyseenalaistamaton kannanotto tulijoita kohtaan.

    Mitenkä kävi ? Nyt ollaan palauttamassa 2/3 tulijoista,
    osa on syyllistynyt mitä karmeimpiin tekoihin, osalle
    Suomi maksaa vastikkeettoman oleskelun ties kuinka
    pitkään, ennen paluuta.

    Nyt samanlainen ryöppy tuli Koskelle, kun ei heittäytynytkään selälleen lattialle ja alkanut tuskailla
    työttömän osaa. Miksi täysin asiallinen keskustelu
    mahdollisista elää eteenpäin vievistä asioista voi
    synnyttää raivon, jota some nyt syöltää ?

    Voisi kysyä näiltä Kosken arvostelijoilta, että mitenkä
    itse kukin olisi valmis auttamaan tätä sairasta työtöntä,
    lähimmäistä ? Uskonpa, että silloin viimeistään moni
    liukenisi paikalta ja toteaisi, ettei ole minun asia.

    Niinpä, aina vastuu on muiden, ei minun !

    Humaani on helppo olla, jos se ei vaadi minulta mitään,
    eikä ole minulta pois.

  • Mirja Roivainen

    Tässähän nyt oli tarkoituksella asetettu saman pöydän ääreen kaksi täysin eri maailmasta olevaa. Kyseessä ei ollut mielipide-erot pelkästään vaan konkreettisesti eri yhteiskuntaluokista ja eri sosiaaliset ympyrät omaavista henkilöistä. Susanna Koski on henkeen ja vereen kokoomuslainen. Varakas ja todella täysin tietämätön miten vaikeaa köyhän ja monisairaan elämä on. Keskustelu oli aivan tasan yllätyksetön. Hän toki yritti ehdottaa kaikenlaista mutta mikään ei mennyt läpi. Olen itsekin köyhä yksinhuoltaja sekä myöskin tavallaan monisairas. Silti en ole menettänyt toivoani paremmasta elämästä. Uskon että tälläkin naisella olisi vielä jotain mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan. Mutta hän oli selvästi jo luovuttanut. Ihminen ei tule onnelliseksi pelkästään yhteiskunnan tuen avulla. On oltava itselläkin jotain. Edes haaveita siitä mitä voisi vielä olla. Aina on joku ovi avaamatta. Mutta se vaatii myös henkilöltä itseltään jotain. Tahtoa pyrkiä parempaan.

  • Kasvimaakasvamaa

    Koski on ylimielinen kultalusikka suussa syntynyt peruskokkari, jolta ei voi odottaa mitään rakentavaa , mutta voisi tämä vastapuolikin itse tehdä edes jotain itsensä eteen…laihduttaisi, lopettaisi tupakoinnin jos polttaa, liikkuisi enemmän,tekisi vapaaehtoistöitä,kävisi työväenopiston kursseja, hommaisi kasvimaan jne…on paljon muutakin mitä voi tehdä kuin palkkatyötä.Kotona voi vaikka neuloa villasukkia ja lapasia ja myydä ne .Marjoja ja sieniä voi kerätä.Mahdollisuudet on rajattomat.Tässä vain muutama ehdotus.Itsellä diabetes,verenpaine,kolesteroli,ym. Mutta laihdutin 20kg aluksi ja kävelen ,jumppaan hoidan muiden lapsia ,käyn kursseja ja touhuan kaikkea mutä vaan jaksan.Kesällä lähden marjaan keräämään talveksi mustikat ja sienet. Kesäksi teen pienen kasvimaan tuttavan tontin laitaan.Saan sen koska hoidan hänen kitkemisensä:) ei maksa mitään. Että tällasta.Mitenkään tätä työtöntä halveksumatta tai arvostelematta.Kukin tyylillään.

  • Ennen myös lyöty

    Olen joutunut myös itse kohtaamaan kylmiä ihmisiä ja tunnistan sellaisen. En jää pitkäksi aikaa häntä kuuntelemaan. Jätän omaan arvoonsa. Ja mietin ..Anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät. On turhaa yrittää selittää vastakkaista näkökulmaa sitä ymmärtämättömälle. Jos mieli on maassa voi olla aika vaikeaa tehdä edes mitään tai nähdä yhtään valopilkkuja elämässään joka on pelkkää selviytymistä. Aika kuitenkin aina näyttää mihin suuntaan pääsee menemään. Kun ja jos löytyy edes yksi oljenkorsi johon tarttua. Tarvitaan edes yksi sydämellinen kohtaaminen. Jossa voi lyöty saada olla vastaanottamatta uutta lyöntiä.

  • Haerski

    @Äly hoi
    “Kolumnisti suoritti kaiketi historian ja yhteiskuntaopin opintonsa kahvilla Esson baarissa. Tämä ns. “holhousyhteiskunta” eli hyvinvointivaltio ja demarit ovat nimenomaan ne, joiden ansioista ylipäätään on mitään työ-, vanhuus-, ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Jos porvarit olisivat päättäneet, mitään tällaisia etuuksia ei olisi.”

    Eli koska demarit olivat oikeassa joskus historiassa, he ovat oikeassa nyt ja tästä hamaan ikuisuuteen? Miltäs historian ja yhteiskuntaopin tunnilta tämä tieto on peräisin?

  • Kaisa

    Uskoisin että työttömällä on suurin motivaatio selvittää kaikki mahdollisuutensa. Suomessa kun koittaa selvittää vaihtoehtojaan on virkamiehiltäkin saatu tieto vaihtelevaa. Neuvoja sataa, mutta käytännössä törmäät umpikujaan joka virastossa. Hanat ovat kiinni ja pysyvät. Sairastelu (fyysinen) käy myös ajan myötä psyyken päälle. Tästä maasta löytyy kyllä niitä jotka sanovat “ota itseäsi niskasta kiinni” niillekin jotka jo tippa silmässä seisovat sillan kaiteella.
    Oletus että toinen on tyhmä, laiska tms. on helvetin huono lähtökohta keskustelulle..
    Joskus parempiosaisilla oli jonkinlainen vastuuntunto ja ymmärrys niitä kohtaan joilla menee huonommin. Nykyään moni “menestynyt” (rahallista hyvinvointia nauttiva) on täysin siinä uskossa (ja haluaa olla), että kaikki tielle sattunut hyvä on vain ja ainoastaan omaa ansiota. Merkki älykkyydestä, ahkeruudesta ja poikkeuksellisuudesta. Näin kuitenkaan harvoin on.

  • hyi

    Susanna Koskessa kulminoituu kokoomuslaisuus

Jätä kommentti

*