Ihminen haluaa mieltää olevansa järjellä ajatteleva ja empatiaan kykenevä eläin. Kuvittelemme olevamme varsin kehittynyt laji, joka on edennyt kauas verisistä mielettömyyksistä. Kuitenkin syömme lihaa, testaamme pesuaineita ja ruokaa eläimillä sekä kasvatamme turkiseläimiä. Järjellä ajateltuna ja tunteiden ohjaamana, se on väärin. Omaan järkeeni tai tunneälyyni ei käy ajatus, että oman mielihalumme tähden suljemme toiset eläinlajit vankeuteen, joka usein sisältää muutakin kidutusta. Nykyisin emme palellu ilman turkiksia, pysymme useimmiten hengissä ilman lihaa ja osaamme testata uusia tuotteita ilman eläinrääkkäystä.
Jos ihminen saa edelleen vuonna 2016 perustella tekemisensä mielihalujen perusteella, voimme saman tien sallia orjuuden. Koska onhan se nyt kivaa, että saa pitää palvelusväkeä maksamatta heille. Emme voi myöskään perustella nykyhetkeä perinteellä. Vaikka olemmekin onnistuneet vuosituhansia riistämään ja kiduttamaan toisia ihmisiä ja eläimiä, se ei silti ole oikein. Uskomusten hälvetessä, tiedon lisääntyessä monien kulttuurien traditiot tuntuvat julmilta. Sukupuolielinten silpominen, neitsyiden uhraaminen ja vammaisten syrjiminen tuntuvat nykyihmisestä vääriltä. Emme voi perustella eläinten hätää näkemyseroillakaan eli sillä, että toisten mielestä eläimet vain kuuluvat ihmisen hyväksikäytettäväksi. Samoin ajateltiin ennenkin. Juutalaiset eivät vain ole samanarvoisia. Naiset ovat ihan selvästi heikompia kuin me. Rikkaalla on oikeus käyttää valtaansa mielivaltaisesti. Mihinkään näihin väitteisiin ei ole järjellistä perustetta ja empatiaan kykenevä yksilö ymmärtää toisen elävän olennon kärsivän tällaisten ajatusten tuloksena.
Eläinten oikeudet ovat jatkumo ihmisoikeuksille. Siat kastroidaan ja vasikat nupoutetaan ilman kivunlievityksiä, sähköpiiskat ovat arkipäivää ja tainnutukset epäonnistuvat. Keskostenkin toimenpiteet sai ennen tehdä ilman kivunlievitystä, koska heidän hermostonsa ajateltiin olevan kehittymätön tuntemaan kipua. Nykytiedolla ei voi eläinten hyväksikäyttöä perustella. Tiedämme, että kasvispainotteisen ruuan syöminen on terveellisempi, ympäristöystävällisempi ja eettisempi valinta. Ymmärrämme paljon enemmän eläimistä kuin aiemmin. Tarkoitus ei ole silti tehdä eläimistä ihmisten kaltaisia vaan ymmärtää erilaisuutta. Jos ajattelee edelleen, että sika on vain sika, voi perehtyä esimerkiksi teokseen Millaista on olla eläin (2015).
Olemmeko kehittyneet vai jumittuneet? Onko erilaisuus syy kiduttaa ja tappaa? Erilaisuutta tulisi ymmärtää ja sallia elämisen arvoinen elämä tällä pallolla muillekin kuin ihmiselle. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia on helpoin potkia. Ruoka on konkreettisin valinta, jonka teemme monta kertaa päivässä. Omista ruokavalinnoistaan onkin helpoin aloittaa. Viljelemme mielellämme lausetta, olet, mitä syöt. Ajattelisinko seuraavan kerran ruokaillessani, mitä jauhelihan, broilerisuikaleiden ja sisäfileen nielaiseminen merkitsee?
Jos olet, mitä syöt, olet masentunut ja stressaantunut, tuki- ja liikuntaelinvaivainen sika. Olet siipirikko broileri, joka elää elämänsä liian suuressa cityssä tuntematta kunnolla oikein ketään. Raitista ulkoilmaa ja luontoa näet harvoin, jos koskaan. Lisäännyt tarkan suunnittelun tuloksena, mutta et hoida itse jälkeläisiä vaan ne raahataan erilliseen, siihen tarkoitukseen aidatulle alueelle, jotta sinä voit tuottaa enemmän ja nopeammin koneiston osasena. Kuolet yksin laitoksessa, vailla virikkeitä, tehtyäsi jo pitkään tarpeet allesi, syöden ruoaksi tarkoitettua mössöä, jota et luonnostasi söisi.
Jos olen, mitä syön, en tahdo olla raato.
