Jambo kaikki tämän lastenrunoblogin lukijat. Tämän tervehdyksen ilmeisesti muistan hämärästi jostain lapsuudesta ja katsoin netin sanakirjoista joskus aikaisemmin parin vuoden sisällä mutta ei löytynyt tietoa että minkä kielen tervehdys ja että varmasti onko jonkin kielen tervehdys? Ja että onko ollut myös suklaapatukka? Ainaskin muistelen nyt tälleen että nämä tiedot olisivat jääneet löytymättä internetistä. Muistaakseni googlettelin asiaa tällöin myös jambo hakusanalla ilman tulosta. Mutta äsken kun googletin uudestaan niin jo löytyi! Ja monestakin sivustosta mm. enkku-Wikipediasta ja mielenkiintoinen uutisartikkelikin löytyi ihan suomeksi joka kertoo vanhasta vakuutusmainoksesta ja Jambo-miehestä. Jambo on siis swahilinkielinen tervehdys.

Mutta sitten tämän aiheen lyriikka-asiaan siis lastenrunoihin. Ja lastenrunomaailmaan kuuluu enemmän tai vähemmän normaalien sanojen lisäksi myös erikoiset sanat ja nimet. Omiini lastenrunoihin en ole niin paljoa keksinyt tälläisia erikoisuuksia. Mutta jotkut runoilijat tällaisia ovat viljelleet runoissaan. Ja mainitsen erään tunnetun runoilijan joka on suomalainen ja hänen runoissaan löytää vaikka minkälaista erikoissanaa mikä on aivan mahtavaa luettavaa jos keskittyy tarkkaamaan tällaisia omaperäisiä sanoja. Hän on nimeltään – tämä Suomen legendaarisin runoilija – hän on tietysti Eino Leino. Mutta monella muullakin runoilijalla on erikoissanoja ja erilaisia nimiä runoissa.

Tällaisia hienouksia runoissa ja lastenrunoissa on aivan huikeaa lukea mikäli kun ovat hyvin onnistuneita l. täydellisiä runoja. Itse en tällasii erikoisuuksii ole paljoa keksimällä keksinyt ainakaan lastenrunoihin sillä tämä tämmöinen on mielestäni vaikeahkoa siis saada juuri passelit erikoissanat runoihin. Enkä nimiäkään ole paljoa käyttänyt runoissa, enemmänkin vaan peruseläinten nimiä: orava, metsäkauris jne. Mutta mm. Foksu metsänkettu ja Romanttinen runometsä -runolliseen lastensaturomaaniin keksin miettimällä ensin nimet (parantelin joitain nimiä myöhemmin, kuitenkin ennen ensimmäistä julkaisua) ja en voisi olla enemmän tyytyväinen Foksu-kirjan eläinhahmojen nimiin ja etenkin joihinkin nimien hienouksiin. Että kyllä on oikein palkitsevaakin jos nimet ja erikoissanat saabi onnistumaan huipusti.

PS. Mie itse arvostan vielä korkeammalle suomalaiseen ääntämiseen sopivia erikoissanoja. Ja nimienhän kirjallisessa tuotannossa ei tarvitse edes olla erikoisia jotta ovat soppeleita eikä tällaisia erityisen messeviä nimiä kuten Foksu / Taifu varmaan niin ältsin paljon edes olekaan. Vae onko?