Runebergin päivän kunniaksi

Johan Ludvig Runebergia siis pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Uppeeta ja kirjoitan tämän blogijutun nyt ilman että katselen tietoja Wikipediasta jotta saan tähän kansanomaista näkemystä ja tietämystä. Tietty katson tämän jutun kirjoitettuani ettei jää asiavirheitä.

Ensimmäisenä mielestäni ykkösasia mikä on Runebergin päivänä lähes kaikkien huulilla; runebergintorttu. On kyllä aivan huippua että on tällainen leivonnainen. Tietty pitää olla varovainen ettei runebergintortussa ole käytetty karvasmanteliöljyä väkevämpää, ainaskin ittelleni tämä on tärkeää ja asia pitää joka kerta varmistaa. Vähän niin kuin jouluglögikin. Runebergintorttu tosin eikös katsotakin oikeastaan kansallisrunoilijamme vaimon ansioksi, jonka nimeä en nyt muista. Miehensä kautta Runeberg kuitenkin. Fredrika Charlotta Runeberg o.s. Tengström

Eikös Runeberg kirjoittanut Vänrikki Stoolin tarinat. Varmaan hänen tunnetuin teoksensa. Ja eikös tämä teos ole runollinen siis taitaa olla runoja tekstissä Jes! Itse asiassa tiedän – kun luin asiasta jonkin aikaa sitten – että Vänrikki Stoolin tarinat -teoksessa on jokin aivan erityinen runokin: Lotta Svärd

Suomen sankarittaret lotat (taikka siis Lotta Svärd -järjestö on nimetty tämän runon mukaan jos lotat ovat olleet vaikka jo aikaisemmin lottia). Ja itte runossa on nainen joka myy sotilaille vettä väkevämpää juomaa. Ja tässä runossa löytyy eräänlainen – autetaan ensisijaisesti heikompaa – hienouskin tältä runon päähenkilönaiselta, Lotta Svärdiltä.

Mitäs muuta Runeberg on kirjoittanut? Ainaskin sanoittanut virsiä. Ensimmäisenä on mielessä virren säe: Mä taimi olen sun tarhassas ja varten taivasta luotu. Siis tämä tuttu virsihän on nimeltään Mä silmät luon ylös taivaaseen

Tälleen lastenrunoilijana toi taimi-säe on jotenkin hieno sanoitus muttei täydellinen kuitenkaan. Tästäpä aasinsillasta pääsemme loppukaneettiin että ehkäpä ruotsin kielellä toi säe sitten on vielä parempi sanoitukseltaan. Siis Suomen kansallisrunoilijammehan kirjoitti ruotsiksi ja hänen tekstinsä ja runonsa on joku muu kääntänyt suomen kielelle. Minkä täytyy olla jokin suuri vitsi tai sitten erityisen hienoa. Siis itte olen unohtanut koulun ruotsin kielen oppimistani paljon kun en ole ruotsia juurikaan tarvinnut käyttää enää. Mutta jos joskus vielä opettelee ruotsin oikein sujuvaksi niin ehkä Runebergin tekstit saattaisivat olla jotain vielä erityisemmän mahtavaa kielenkäyttöä ja runoilua. Ja vieläpä toisella virallisella kotimaisella kielellä (saame taitaa olla kanssa muistaakseni virallinen kieli myös – tarkistin on joissakin kunnissa). Mutta nähtäväksi jää vielä, jos joskus tämä asia selviää ittelleni, että pitääkö “kirjoittaa kuin Runeberg” paikkansa varsinkin hänen omalla äidinkielellään. Huom. Wikipediassa lukee “puhua kuin ruuneperi” että sanonta on enemmän kuitenkin tällainen.

PS. Luin että Runeberg on (kun en heti muistanut) kirjoittanut Maamme-runon (Vänrikki Stoolin tarinat julk. 1800-luvun puolivälin tienoilla ja jälkeen) ja Saarijärven Paavo -runon. Kumpikin ovat erittäin upeita runojuttuja joskin Maamme on jotain erityisen tärkeää joka vaikka urheilussa voiton jälkeen kajahtaa. Näillä ansioilla jos millä voidaan Runebergia kutsua Suomen kansallisrunoilijaksi.

Jätä kommentti

*