Kermat päältä

20140417_145328

Kuvassa kermakakku Veeran 1-vuotissynttäreiltä, joita vietettiin missäpä muualla, kuin harjoitusleirillä

Sain tässä edeltävällä viikolla kuulla, että valmennustyötä on helppo tehdä, kun ottaa valmennukseen urheilijoista vain kermat päältä. Eli tekee työtä lahjakkaimpien ja motivoituneimpien urheilijoiden kanssa. Ja sen jälkeen vain nauttii tuloksista. Täytyy myöntää että vaikka en sanonut kommentoijalle siinä tilanteessa yhtään mitään, hieman sisällä kiehahti. Vielä kun tällainen kommentti tulee ihmiseltä, jonka pitäisi asemansa vuoksi nimenomaan tehdä vapaaehtoistyötä meidän urheilijoiden ja valmentajien eteen, kannustaa meitä työssämme, eikä mitätöidä tekemisiämme.

En väitä etten olisi nähnyt nykyisessä napakkakontakti-ryhmässäni potentiaalia ihan jokaisessa, mutta haluan silti tuoda esille minkälaisista lähtötilanteista itse kukin tästä porukasta on valmennukseeni tullut:

Tyttö 18v. Selkärangan rasitusmurtumaa paranneltu edeltävä vuosi. Pari vuotta takaperin kohtuullisen hyviä pituustuloksia, mutta se ei enää lajiksi selän vuoksi sovi. Ei kisoja eikä säännöllistä harjoittelua puoleentoista vuoteen.  Juoksulajien ennätyksillä ikäluokassaan ollut  kenties 50-60 paikkeilla vuositilastoissa ja tälläkin hetkellä Kuopiosta löytyy kymmenkunta kovempia tuloksia samassa iässä juossutta tyttöä. Juoksija tästä kuitenkin olisi tarkoitus tehdä.

Poika 17v. Jalkapallotausta, lupaava kaveri selkeästi. Ei juoksutekniikkaa, mukaan urheilulukiotreeneihin, jossa vähän asennejuoksutusta muutama kuukausi. Sen jälkeen tiukemmin mukaan, välillä treeneissä paikalla, välillä ei. Tiukan palaverin jälkeen kohtuu hyvää harjoittelua, mutta ei mielellään kisoihin.  Moni olisi lyönyt hanskat tiskiin nopeasti. Minä en lyönyt vaikka mielessä monta kertaa kävi.

Poika 18v. Sairaalan pediltä 10kg laihtuneena ja kortisonihoidon turvottamana mukaan treeneihin silloin tällöin. Entisenä jääkiekkoilijana juoksutekniikkaa, iskunkestävyyttä, eikä oikein mitään muutakaan tarvittavaa ominaisuutta tuntunut löytyvän ensimmäiseen puoleen vuoteen. Pikkuhiljaa kovalla harjoittelulla sisään lajiin ja pikkuhiljaa myös tuloksia.

Ja pari vuotta myöhemmin: Tyttö 21v. Nuorena loistavia tuloksia keskimatkoilla, viimeiset vuodet kuitenkin menneet vammakierteessä, joka edelleen osin päällä kun harjoittelu yhdessä aloitetaan. Potentiaalia on, kunhan saadaan pysymään kasassa.

Tässä ovat ne sitten kaikkein lahjakkaimmat ja helpoimmat valmennettavat, joiden kanssa työskentely on pelkkää gloriaa.  Onneksi meillä on Kuopiossa tulossa paljon lahjakkaita nuoria joiden tekemiin tuloksiin ei tällä sakilla ollut mitään asiaa vielä pari-kolme vuotta takaperin. Ei muuta kun tervetuloa kuorimaan kermat päältä ja valmentamaan!

Toivottelee valmentaja Olli

ps. Valmentajana en ole koskaan tarjonnut itseäni kenenkään valmentajaksi, enkä ole yhtä poikkeusta lukuunottamatta kieltäytynyt valmentamasta urheilijaa joka on minulta sitä pyytänyt.

pps. Urheilijat ovat antaneet lupansa tekstissä olevien taustatietojen julkiseen kertomiseen tässä blogissa.

 

 

Jätä kommentti

*