All we need is love

Mitä on rakkaus? Se rakkaus, mistä on kirjoitettu tuhansia lauluja ja kirjoja, tehty elokuvia ja maalauksia. Rakkaus, jota me kaikki tavoittelemme, mutta emme välttämättä ymmärrä.

img_0583

Minulle rakkaus tarkoittaa sitä, että välittää, huolehtii, auttaa, ymmärtää ja hyväksyy. Rakkautta voi olla romanttista. Tai äidillistä. Tai kaverillista. Tai vaikkapa rakkautta itseään kohtaan. Rakkautta luontoa kohtaan. Rakastaa varmaan voi vaikka koko universumia.

Aloin pohtia, miten tiede käsittää rakkauden. Keskityn tässä lähinnä rakastumiseen ja romanttiseen rakkauteen. Jokainen romanssi alkaa dopautuksella – nimittäin dopamiinin määrä aivoissa lisääntyy. Tämä välittäjäaine nostaa hormonitasoja, vaikuttaa elimiin, aiheuttaa hikoilua sekä muuttaa mielialaa ja tunteita. Kun dopamiini on alkanut vaikuttaa ja ihastuksen kohteen miettiminen hymyilyttää ja panettaa niin perkeleesti, alkaa vaihe, jossa himo ajaa suhdetta eteenpäin. Himossa puolestaan vaikuttavat omat kemikaalikoktailinsa aivoissa: dopamiini ja noradrenaliini saavat endorfiini ja testosteronitasot nousemaan, ja seksi pyörii kummasti mielessä. Lisäksi serotoniinitasot nousevat ja tunnelma on korkealla. Kutukausi loppuu ennen pitkää ja tilalle tulee kiintymys. Kiintymys onkin parisuhteen kivijalka. Noradrenaliini ja fenyylietyyliamiini vaikuttavat neurotransmittereina aivoissa, ja keho erittää oksitosiinia ja vasopressiiniä. Noradrenaliini saa valppaaksi, ja esimerkiksi yksityiskohdat siitä tietystä jäävät hyvin muistiin. Hormonit puolestaan ovat vastuussa kiintymyksestä. Oksitosiinia erittyy läheisyydessä ja esimerkiksi orgasmin jälkeen.

img_0549

Katsoin dokumentin ”Love, reality and time of transition”. Erittäin herättelevä ja kehuttu elokuva. Siitä poimin mm. sen, että rakkaus on ymmärrystä ja tietoa. Kun tavoitellaan objektiivista ymmärrystä maailmasta ja muista ihmisistä, saavutetaan pyyteetöntä rakkautta. Rakkautta, joka ei välttämättä ole niin sidoksissa tunteeseen, vaan enemmänkin tietoon. Rakkautta, joka ei ota vaan antaa, ja rakkautta, joka hyväksyy asiat sellaisina kuin ne ovat. Dokumentissa sivuttiin New age-liikkeitä ja hippikulttuuria, jossa tavoitellaan positiivisuutta ja uskotaan, että rakkaus pelastaa maailman ja ihmisyyden. Tällainen ajattelu kuitenkin tuottaa pahuutta ja kärsimystä, vaikka se ei toki tavoitteena ole. Myös negatiivisuus olisi tunnistettava ja hyväksyttävä. Tulisi päästää pimeät puolet ihmisyydestä ja maailmasta valoon. Vain silloin niitä voi tiedostaa, kriittisesti tarkastella ja pyrkiä muuttamaan. Pelkästään positiivisuudessa hölliminen ja ruusunpunaisilla laseilla maailmaa katsominen jättää jotakin hyvin olennaista pois tietoisuudesta. Sen pimeyden joka on ihan yhtä totta kuin valokin. Katsokaa ihmeessä dokkari, ja muodostakaa oma mielipiteenne ja subjektiivinen todellisuutenne aiheesta.

 

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-3408658/The-science-LOVE-Infographic-reveals-stages-mind-body-meet-one.html
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tosirakkaus_kaappaa_aivot

Tässä vielä leikkimielinen testi, millainen rakastaja olet: https://www.verywell.com/how-do-you-behave-in-romantic-relationships-2796098

Jätä kommentti

*