Ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Järki hoi, äly älä jätä! Lyödään viisaat päämme yhteen. Tyhmä kuin saapas. Tyhmyydestä sakotetaan. Saat viisaan nimen, jos et virka mitään. Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaset. Idiootit pyörittävät maailmaa, nerot hallitsevat kaaoksen. Ei tyhmiä kynnetä eikä kylvetä, niitä kasvaa itsestänsä. Ilta on aamua viisaampi. Ei kysyvä tieltä eksy. Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä. Se joka ei osaa tehdä, se opettaa. Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata. Ei ole muuta sivistystä saanut kuin rokotuksen. Koulun käyt, tyhmänä kuolet. Tyhmän eväät syödään ensin. Ei kukaan ole kuurompi kuin se, joka ei tahdo kuulla. He, jotka eivät tunne historiaa, ovat tuomittuja toistamaan sitä. Hulluna on hyvä olla kun ei vaan järki puutu. Ei järkeä päähän kauhalla kaadeta. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Edes joku tolkku pitää olla, sanoi hoitaja kun hullua elvytti. Ensimmäinen hullunmerkki, jos luulee itseään viisaaksi. Tyhmyyttä ei viisaudella voiteta. Turha kun tuulilasinpyyhkijä hanhen perseessä. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Järki ja tukka eivät asu samassa päässä. Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku. Aatteloo mitä aatteloo, ajatukset männöö aina naimisee. Niin tyhmä, että ois aikoinaan pitäny roiskia seinille. Ei sanottu sana suuhun palaa.

Olen törmännyt varsinkin internetissä ilmiöön, jossa ihmistä moititaan typeräksi siksi, että hänen ajatusmaailmansa on erilainen. Mielipiteiden ristiriidassa voidaan yksi tuomita tyhmäksi, toinen viisaaksi. Kyllä suomalaiset ovat tyhmiä! Eikö nykynuorilla enää mitään pyöri päässä? Tyhmät ihmiset!!

Harvoin koen tarvetta arvottaa kenenkään älykkyyttä. Toisissa asioissa toisilla nyt vaan on enemmän kokemusta kuin toisissa. Sana tyhmä kuuluu sinne ala-asteen kiukunpuuskaan, kun koulukaveri sattui viemään sinulta penaalin. Tyhmä tyhmä tyhmä tyhmä. Niin. Vääränlainen ajatusmalli tai totuttu tapa ei ihmistä tyhmäksi tee. Tyhmyyttä on se, että omaa ajatteluaan ei kykene tarkastelemaan kriittisesti. Tyhmyyttä on kykenemättömyys oppimaan. Tyhmyyttä on jäädä omaan kuplaansa ruokkimaan vanhoja uskomuksiaan. Viisasautta on osata keskustelussa ottaa huomioon toisen ehdottamia seikkoja sekä tarkastella kriittisesti sekä toisen sanomisia, että omia ajatusreittejään. Viisas pohtii, voisiko tässä kohden ajattelussani olla jokin ansa tai väärinymmärrys. Viisautta on ymmärtää oma rajallisuutensa.

Oman näkemykseni mukaan ihminen kehittyy omaksi itsekseen ympäristön vaikutuksesta. Kaikki ajatusmallit ovat jollakin tavalla sosiaalisesta ympäristöstä poimittuja, prosessoituja ja omaan ajatusmaailmaan sovitettuja. Haastavin tilanne on silloin, kun jokin väite uhkaa ihmisen koko perimmäistä ajatusmaailmaa. Tietynlaiset aatteet ja ajatusmallit nivoutuvat yhteen kokonaiseksi näkemykseksi, jolla tätä maailmaa katsomme, ja kun sen perusta uhkaa murtua, otamme käyttöön erilaisia puolustuskeinoja, defenssejä. Saatamme selittää jonkin väitteen omaan maailmankuvaamme ja uskomuksiimme sopivaksi, saatamme vähätellä tai kokonaan kieltää asian tai saatamme etsiä omaa väitettämme tukevia lähteitä. Ahdistusta aiheuttava asia saatetaan tietoisesti työntää pois mielestä. Saatamme lohkoa tietoa ja ihmisiä, esimerkiksi sijoittaa väitteen esittäjä lohkoon “PAHA”. Saatamme projisoida omia tunteitamme toiseen ihmiseen, ja muodostaa näin vääristyneen kuvan vaikkapa väitteen esittäjästä. Eräs mielen defensseistä on myös eräänlainen kaikkivoipa kontrolli, missä ihminen ajattelee pystyvänsä kontrolloimaan toista ihmistä täysin – manipuloimalla tai huijaamalla.

Jokin maailmankuvaamme uhkaava asia tai mielen sisäinen konflikti voi aiheuttaa dissosiaatiota, mikä puolestaan voi olla joidenkin asioiden havaitsematta jättämistä, joidenkin tunteiden tai ajatusten erottamista ajatusmaailmastamme, tai edellä mainittua lohkomista. Toki dissosiaatiossa on muitakin ominaisuuksia, kuten vieraantumisen tunne itsestä. Jonkin perustavanlaatuisen ongelman aiheuttaman dissosiaation korjaaminen tapahtuu juurikin edellä mainituilla mielen defensseillä. Konkreettisesti: joku esittää väitteen, joka ei millään sovi maailmankuvaani. Jos vaikkapa olen superkuluttaja enkä millään tahtoisi uskoa, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, voin vaikkapa torjua, vähätellä tai työntää väitteen pois mielestäni. Siis en tarkastele kriittisesti omaa käyttäytymistäni ja siedä ahdistusta, jonka tällainen väite minussa aiheuttaa, vaan erilaisin puolustuskeinoin pitäydyn omissa uskomuksissani ja kieltäydyn muuttamasta omaa ajatteluani. Tämä on minusta tyhmyyttä. Ei se että ajatusmalli on väärä, vaan ettei sitä osata tarkastella ja tarpeen mukaan muuttaa. Viisas sopeutuu muuttuvaan maailmaan muuttumalla itse sen myötä.

Olen muutenkin pohtinut vaikkapa älykkyyden ja viisauden eroa. Älykäs voi oppia paljon kirjoista ja olla todella näppärä, viisaus on mielestäni jotain syvempää ymmärrystä. Älykkyyttä ei pelkästään ole se, että matematiikan kaavoja osaa kivasti pyöritellä, vaan älykkyyttä on niin monella eri tasolla. Musikaalinen ihminen on älykäs omalla tavallaan, taiteellinen omalla tavallaan, tieteellisesti lahjakas omalla tavallaan, empaattinen omalla tavallaan ja käytännönläheinen ihminen älykäs juuri sillä omalla tavallaan. Älykkyyttä ei myöskään mielestäni voi arvottaa: ei ole parempaa älykkyyttä, ei ole hienompaa olla matemaattisesti älykäs kuin luovasti älykäs.

Nyt oli vähän erilaista juttua, enemmän psykologiaa ja ”kunhan vaan pohdin” pohdintaa. En ole lukenut psykologiaa, joten väitteiden paikkaansapitävyyttä en voi taata. Nämä ovat omia ajatuksiani aiheesta tällä hetkellä. Niin ja hei, kommentoikaa lisää sanontoja aiheeseen liittyen, jos tuli mieleen!

https://www.psychologytoday.com/blog/pathological-relationships/201211/dissociation-isnt-life-skill
http://tiedostamaton.net/defenssit/