Apinointia

Naurattaa ja huvittaa kun katselen nuoruuteni aikaisia valokuvia, hippimuotia pitkät tukat ja alhaalta leveät farkut voi voi…

Nyt nuorilla revityt farkut ja pakkasessa nilkat paljaana.

Eihän se muoti muuta ole kuin pyrkimystä tulla miellyttäväksi ihmiseksi, ettei lauma hylkäisi ja pahimmassa tapauksessa repisi hengiltä.

On muotia hyvin kuvaava sanonta, apinoida.

Apinalaumassahan on tärkeää miellyttää toisia, varsinkin sitä lauman johtajaa ja jos joku ei miellytä, sille annetaan joukolla selkään.

Pienellä ihmisvauvalla on tartuntarefleksi jonka avulla vauva pysyy vaikka puunoksalla.

Nuorena on tärkeää olla samankaltaisia omassa laumassa.

Sitten me vanhenemme ja viisastumme, me liitymme järjestöihin, puolueisiin, uskonlahkoihin jne. Syömme laumana kolesterolilääkkeet ja verenpainelääkkeet. Ostamme älykännykät ja otamme kiltisti käyttöömme kaikenmaailman tunnistamisluvut ja sitten lopuksi menemme laumana lääkepöllykässä makaamaan Sote-sotkuun odottamaan viimeistä päivää.

Edellisessä blogissani kirjoitin että olemme Jumalan kuvia. Niinköhän?

Mistähän me ihmiset olemme tulleet tai kehittyneet? Eihän se ollenkaan hullummalta tuntuisi jos esi-isämme olisivat simpansseja, ovathan hekin Jumalan luomia.

Jätä kommentti

*