Arvotonta menoa

Ennenmuinoin luonnonkansojen keskuudessa vanhus oli elämänviisaudessaan arvokas. Vanhenemista ja viisastumista ilolla odotettiin.

Tänä päivänä pelätään ja jopa vihataan vanhuutta, eihän siinä ole mitään järkeä eikä viisautta. Vanhaksi tulee jokainen joka ei nuorena kuole.

Raha liikkuu siellä mitä arvostamme.

Ruokaa eli ravintoaineita emme arvosta, siksi niiden tuottajat elävät köyhyydessä.

Uusien viihdepelien tekijät ovat arvostettuja, siksi he rikastuvat.

Vanhuutta ja elämänviisautta emme arvosta, siksi vanhukset sysätään syrjään.

Me ihmiset olemme arvottomia, koska itse olemme arvomme hylänneet. Kun emme nuorina tai keski-ikäisinä ole vanhuutta arvostaneet, miten me sitten vanhoina vanhuutta (itseämme) arvostaisimme. Tarvitaan uutta vanhaa ajattelua.

 

Jätä kommentti

*