Juhannusjuhlat ovat takanapäin. Mietiskelin pyhinä, mikä saa ihmisen juomaan viinaa tolkuttoman määrän. Onko siihen jokin tarve. Halujahan meillä ihmisillä on vaikka kuinka paljon, joskus tuntuu ettei niillä ole mitään rajaa. Siitähän se ahneus syntyy. Johtuisikohan ahneus jostakin tyhjyydestä vai elämän peloista? Kannattaisiko meidän kysyä itseltämme: Mitä me tarvitsemme?

Oikein rehellisesti ja kuunnellen vastausta, jos sieltä tulee vakuuttava vastaus: Kolmen vartin kossupullon tarvitsen juoda muutamaan tuntiin, niin anna mennä iloisesti.

Ruokavalio-ohjeita laihduttajille ei puutu, silti ylipaino-ongelma vaan lisääntyy. Joku neuvoo liikuntaa lisäämällä painonpudotukseen, mikäpä siinä 2-3 tuntia suokävelyä 3-4 kertaa viikossa niin varmasti rasva palaa ja syödäkkin saa reippaasti. Keneltä onnistuu ja kenen aika riittää siihen? Huomattavasti helpompi on ajatella mitä keho tarvitsee: Vitamiineja, hivenaineita, mineraaleja, entsyymejä, rasvahappoja jne. Energiaa antavaa ravintoa on yllinkyllin. Ennenkuin otat uuden kakkupalan, kysy itseltäsi tarvitsenko minä sen, ja tyydy yhteen.

Kreikan asiat on maailmanvaltioiden yhdessä saatettava niin että toivo ja luottamus sielläkin säilyy. Jos annetaan kaaoksen syntyä heikoimmassa asemassa olevat kärsivät ja nuorilta putoaa halu yhteistä eurooppaa rakentaa. He alkavat sitä repimään. Jo nyt on pelottavan paljon nuorilta tulevaisuuden uskoa viety, en tiedä tilastoja euroopan nuorisotyöttömyydestä, mutta liian paljon heitä on.

Kovin paljon ei yksi ihminen asioihin voi vaikuttaa, kuin rohkaisemalla kaikkia nuoria sillä että meidän ikäiset eivät oikein tahdo pysyä ”kelkassa mukana”, sitä sanotaan elämän eteenpäin menoksi eli kehitykseksi. Nuoret rakentavat paremman maailman.

ps. juhannusjuomiseen vielä, aattona meni minultakin melkein se kolmen vartin kossupullo. Aamulla kaadoin loput pöpelikköön. En todellakaan olisi niin paljon tarvinnut.