Kaikki on luonnollista sykliä, hyvää aikaa seuraa huono ja sitä jälleen hyvä. Onko niin että peloillamme pahennetaan vaan tätä huonoa aikaa.
Usko parempaan huomiseen tuo sen nopeammin eteemme. Uskon puutteessa saamme vaikeuksissa kieriskellä pitemmän aikaa.
Urheilija joka ei usko voittavansa, ei maailmanmestaruuksia voita, vaikka ei sitä uskoaan haastattelussa myöntäisikään.
Parempaa huomista odotellessa kannattaa keskittyä valittamisen sijaan, tekemään tästä päivästä mahdollisimman hyvä.
Hallitus voisi julistaa Peloton Suomi kamppanjan, jossa ei pelättäisi leivän riittävyydestä, suomessa ei pelättäisi erilaisia (kuin minä) ihmisiä, homoja, lesboja, eri asioihin uskovia jne.
En tosin itse usko kovinkaan helposti mihinkään julistuksiin enkä kamppanjoihin. Uskon kuitenkin että uskon puute on kaiken puute, siksi kun yksi yksilö lakkaa pelkäämästä niin vieruskaverin pelko hellittää monta astetta, se vaikuttaa Suomen tuottavuushyppyyn ilman yhteiskuntasopimuksia.
Mahdollisimman monta arvovaltaista ihmistä kun kamppanjoi pelottomuudesta, niin tarttuuhan se meihin, samoin kuin pelotkin.
plokkariukki
Komppaan Veikkoa, turha pelon lietsonta ei vie mihinkään, ainakaan parempaan! Pelko on hiton huono tunne väärässä paikassa, jossa se on melkein aina. Uskoa, toiveita ja unelmia on hyvä olla, ne vievät jonnekin!
Veikko Kastinen
Samaa mieltä kuin plokkariukki pelko ei vie parempaan. Jonkinlaisena pelon asiantuntijana voin todeta ettei pelko ole opettanut mitään hyvää-no sen että tiedän miltä pelko tuntuu. Ei kannata jäädä pelon vangiksi sillä kun pelko hallitsee, energiaa häviää ja tahdonvoimaa hukataan. Suomalainen kansa on tahdonvoimalla mennyt monet huonommatkin ajat ja niin se menee nytkin kun jokainen keskittyy, tulevaisuuden pelkäämisen sijasta korjaamaan omalta osaltaan nykyisyyttä