Äitini oli isontalon tytär, joka rakastui karjalaispoikaan sodan aikaan rintamalla. Isäni oli eturintamamiehiä ja äitini eturintamanaisia. Äitini ei perinyt isosta talosta yhtään mitään, niinkuin eivät toisetkaan talon tyttäret.
Isäni oli yhtä tyhjätasku kuin äitinikin naimisiin mennessään. He olivat kovia kokeneet ja äitini sanoin jotka hän dementikkona minulle sanoi, isänmaansa häpäiseminä. Isänmaansa jota he olivat pystyssäpäin puolustaneet, siitä en osaa kaikkea kirjoittaa, eikä liene tarpeenkaan. Itse sen koin että äiti oli hyvin katkera ja loukkaantunut, hänet oli häväisty.
Äiti oli oikeudenmukainen, hieno ihminen, rehellinen, suora, kieroilu ja toisen ihmisen satuttaminen oli hänelle kuin kiehuvan veden kaatamista hänen niskaansa. Sitä kiehuvaa vettä valitettavasti tuli hänen niskaansa aivan liikaa. He olivat vanhempani ja sillä hyvä. He saavat rauhassa levätä, ajattelen heistä vain hyvää.
Sitten asiaan, eli aivoterveyteeen. Äitiäni en nähnyt koskaan itkevän, se tuntuu kyllä käsittämättömältä, epäinhimiseltä. Tuli mitä tahansa fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä äitini kesti ne pystyssäpäin, kunnes tuli kestämisen raja vastaan, aivot rasittuivat niin että järki meni. Suru jota ei näytetty eikä itketty vei järjen meidän perheessä useammalta. Nyt kun itsekin huomaan unohtelevani asioita, olen alkanut kovasti kiinnostumaan itkusta, itkemisen terveysvaikutuksista. Olen kieltänyt itseltäni tunne-elämän ja itkun. On sanonta, miehet eivät itke, emmekö me sitten ole lainkaan ihmisiä.
Sotiemme veteraanivanhempiemme lapsena syntyneille miehille ja naisille sanoisin, itkekää miehet ja naiset, älkääkä hävetkö. Itkekää aivonne terveeksi, älkää yrittäkö hukuttaa suruanne, ei ne huku, mutta aivomme saattavat sairastua.
Mitä tarkoittanee Juice Syksyn sävel-laulun sanoituksessaan: En ilosta itke en surusta itke, mä itken muuten vaan? Lauseen lopun tai viimeisen säkeen voisin itse sanoa: enkä muutenkaan. Näin meidät on opetettu, mutta joskus pääsee livahtamaan, jos ei ihan itku niin tippa silmäkulmaan kuitenkin.
Veikko Kastinen
Vaikeaapa on tulkita Juicen sanoituksia, naisasiat sekaisin? tunteet sekaisin? mies sekaisin? karjalaiset itkijänaiset? Joo opetettu on ja oppi on mennyt perille. Montakohan sukupolvea vielä tarvitaan ennenkuin ne opit unohtuu ja tulee uutta parenpaa. Onhan nuoret miehet jo aivan erilaisia kuin me.
Arja Hakala
Mistä on syntynyt ajatus miesten itkemättömyydestä?
Kyllä mies itkee niin kuin me toisetkin.
Kuvalootasta tulloo harvakseltaan itkuohjelmia.
Ohjelman päätähtiin on helppo samaistua ja vollotus alakaa.
Ja voipihan iteksijäin itkee ilotapahtumalle, huomioinnille ja hyväkäytöksisyyvelle.
Savon Sanomia lukkiessakin tulloo itkettyä,
Ilosta ja joskus suru-uutisista.
Kyllä itku hyväksi on ihmisille.
Koin sen tunteettomuuveksi, jos immeenen ei naura eikä itke. Ellei siihen ole terveydellistä estettä.
Veikko Kastinen
Arjalla on hyviä huomioita itkusta. Se on totta että miehet ovat unohtaneet miten itketään vaikka niin hullulta kuulostaakin, tarvitaan esimerkkejä joihin samaistua ja sitten itkeä vollotetaan.
Vaikka miten yritämme kieltää (olen sitä tehnyt) surumme, keho ei sitä tee, aivot ja sydän odottaa itkuamme.
Sota ja sodan jälkeen opettajat, jotka olivat suoraan sanottuna ihan piruja kovettivat meidät pienet pojat itkemättömiksi pökkelöiksi.
Onneksi meillä on vielä vapaus nyt hoitaa järkeämme näyttämällä tunteemme, itkemällä ja nauramalla.
Olen viidentoista vuoden ikäisestä elättänyt itseni joten siihen mahtuu monenlaisia töitä ja keinoja selvytymiseen. Olen nähnyt elämän rumuuden niinkuin kauneudenkin äärimäisen raakuuden kuin hyvyydenkin. Vihan, josta on tuntunut mahdottomalta selvitä, rakkauden joka on kulkenut vierelläni en vaan sitä ole tiennyt. Kirjoitan elämän ilmiöistä, ihmettelen terveysasioita.
plokkariukki
Mitä tarkoittanee Juice Syksyn sävel-laulun sanoituksessaan: En ilosta itke en surusta itke, mä itken muuten vaan? Lauseen lopun tai viimeisen säkeen voisin itse sanoa: enkä muutenkaan. Näin meidät on opetettu, mutta joskus pääsee livahtamaan, jos ei ihan itku niin tippa silmäkulmaan kuitenkin.
Veikko Kastinen
Vaikeaapa on tulkita Juicen sanoituksia, naisasiat sekaisin? tunteet sekaisin? mies sekaisin? karjalaiset itkijänaiset? Joo opetettu on ja oppi on mennyt perille. Montakohan sukupolvea vielä tarvitaan ennenkuin ne opit unohtuu ja tulee uutta parenpaa. Onhan nuoret miehet jo aivan erilaisia kuin me.
Arja Hakala
Mistä on syntynyt ajatus miesten itkemättömyydestä?
Kyllä mies itkee niin kuin me toisetkin.
Kuvalootasta tulloo harvakseltaan itkuohjelmia.
Ohjelman päätähtiin on helppo samaistua ja vollotus alakaa.
Ja voipihan iteksijäin itkee ilotapahtumalle, huomioinnille ja hyväkäytöksisyyvelle.
Savon Sanomia lukkiessakin tulloo itkettyä,
Ilosta ja joskus suru-uutisista.
Kyllä itku hyväksi on ihmisille.
Koin sen tunteettomuuveksi, jos immeenen ei naura eikä itke. Ellei siihen ole terveydellistä estettä.
Veikko Kastinen
Arjalla on hyviä huomioita itkusta. Se on totta että miehet ovat unohtaneet miten itketään vaikka niin hullulta kuulostaakin, tarvitaan esimerkkejä joihin samaistua ja sitten itkeä vollotetaan.
Vaikka miten yritämme kieltää (olen sitä tehnyt) surumme, keho ei sitä tee, aivot ja sydän odottaa itkuamme.
Sota ja sodan jälkeen opettajat, jotka olivat suoraan sanottuna ihan piruja kovettivat meidät pienet pojat itkemättömiksi pökkelöiksi.
Onneksi meillä on vielä vapaus nyt hoitaa järkeämme näyttämällä tunteemme, itkemällä ja nauramalla.